Taiteen perusopetuksen teatteritaiteen laajan oppimäärän opetussuunnitelma

SISÄLLYSLUETTELO

 

1.     YLEISTÄ

1.1.       Riihimäen Nuorisoteatteri 

1.2.       Laaja teatteritaiteen perusopetus

1.3.       Laki taiteen perusopetuksesta

1.4.       Riihimäen Nuorisoteatterin arvot

1.5.       Riihimäen Nuorisoteatterin toiminta-ajatus ja tavoitteet

1.6.       EU:n elinikäisen oppimisen avaintaidot

 

2.     OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN

2.1.       Oppimisympäristö

2.2.       Yhteistyö ja paikallinen oppimisympäristö

2.3.       Toimintakulttuuri

2.4.       Oppilaaksi ottaminen ja vapaaoppilaspaikat

2.5.       Opettajat

2.6.       Organisaatio

2.7.       Talous

 

3.     OPETUKSEN RAKENNE JA LAAJUUS

3.1.       Varhaisiän teatterikasvatus

3.2.        Teatteritaiteen perusopinnot

3.3.       Opetuksen tuntimäärät

3.4.       Muualla suoritetut opinnot

3.5.       HOPS

3.6.       Lukuvuosi 

3.7.       Jäsen- ja lukukausimaksut

 

4.     OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ

4.1.       Opetuksen tavoitteet

4.2.       Opetuksen sisältö

4.3.       Harrastajaohjaajat

 

5.     OPETUKSEN ARVIOINTI 

5.1.       Arvioinnin muodoista tiedottaminen

5.2.       Opettajan antama palaute työskentelystä ja käyttäytymisestä

5.3.       Vertaisarviointi 

5.4.       Ryhmäarviointi itsearviointitaitojen harjoittajana

5.5.       Itsearviointi oppilaan itsetuntemuksen ja myönteisen minäkuvan tukijana

5.6.       Oppimispäiväkirjaohje

5.7.       Arviointikeskustelu oppilaan kanssa

5.8.       Todistukset

5.9.       Huoltajien osallisuus

 

6.     KOULUN SISÄINEN ARVIOINTI 

6.1.       Koulun jatkuva kehitys

6.2.       Toiminnan laadun valvonta ja arviointi 

 

1.YLEISTÄ

Riihimäen Nuorisoteatterin opetussuunnitelman perustana ovat valtakunnallisen teatteritaiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet.

Opetussuunnitelma on työväline, joka muuttuu ja kehittyy toiminnan mukana.

 

1.1.Riihimäen Nuorisoteatteri

Riihimäen Nuorisoteatteri ry. on yleishyödyllinen voittoa tavoittelematon yhdistys, joka antaa laajaa teatteritaiteen perusopetusta. Nuorisoteatteri perustettiin vuonna 1991 ja toiminta pyöri harrastajien voimin vuoteen 2002 asti, jolloin taloon palkattiin ensimmäinen toiminnanjohtaja. Vuoden 2017 syksyllä Riihimäen Nuorisoteatterissa oli 580 aktiivista jäsentä, jotka muodostavat 34 harjoitusryhmää. Jäsenet ovat iältään 3-75-vuotiaita. Nuorisoteatterissa tulee ensi-iltaan n. 30 esitystä vuodessa, jonka lisäksi kesäisin Nuorisoteatteri tekee koko perheen kesäteatteriesityksen. Talon toiminnasta vastaavat rehtori ja yhdistyksen hallitus.

 

1.2.Laaja teatteritaiteen perusopetus

Laajan oppimäärän mukaisen opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle mahdollisuus opiskella pitkäjänteisesti teatteritaidetta. Opiskelu luo elinikäiset edellytykset harrastukselle ja antaa valmiuksia jatko-opintoihin.

 

1.3.Laki taiteen perusopetuksesta

1§ TAITEEN PERUSOPETUKSEN TARKOITUS

Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa.

 

1.4.Riihimäen Nuorisoteatterin arvot

Riihimäen Nuorisoteatterin arvolähtökohta on oppilaan persoonallisen taidekäsityksen hyväksyminen, tukeminen ja kehittäminen. Nuorisoteatterin opetuksen keskeiset arvot ovat opiskelijalähtöisyys ja henkilökohtaisuus. Opetus kannustaa oppilasta luovuuteen, heittäytymiseen ja yhteistyöhön ryhmässä.

 

1.5.Riihimäen Nuorisoteatterin toiminta-ajatus ja tavoitteet

Riihimäen Nuorisoteatterin opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan henkilökohtaista kehitystä ja rohkaista oppilasta luovuuteen, taiteelliseen ajatteluun ja toimintaan. Opetuksessa tuetaan oppilaan henkilökohtaisen näkemyksen syntymistä teatteritaiteesta. Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan laatua, toimimaan ryhmässä, sietämään epävarmuutta ja luomaan toimintaansa rakenteita. Oppilas oppii myös ymmärtämään keskeiset teatteritaiteen rakenteet ja käsitteet ja oppii sijoittamaan teatteritaiteen taiteen kokonaiskentälle.

Opetus sisältää teatterin tutkimista ja toimintaa yksin ja muiden kanssa. Oppiminen tapahtuu koko ajan vuorovaikutuksessa muiden kanssa, kokien ja kokeillen.

Opetuksen tavoitteena on, että oppilas arvioi aktiivisesti omia kokemuksiaan ja että hänen maailmankuvallaan on mahdollisuus laajentua.

Opetus perustuu ihmiskäsitykseen, jossa ihminen on ainutkertainen ja toimii vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Oppilas on aktiivinen oppija, jonka perusolemukseen kuuluu pyrkiminen hyvään ja itsensä kehittämiseen.

Nuorisoteatterin oppimiskäsitys on, että oppilas haluaa oppia ja hän oppii oppimaan. Näin oppilaan tutkiva ote ja analyyttinen asenne kehittyvät.

Riihimäen Nuorisoteatterin keskeinen toiminta-ajatus on tarjota lapsille ja nuorille teatteriopetusta hyväksyvässä, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomassa ympäristössä, opiskelijan perheen varallisuudesta riippumatta.

Riihimäen Nuorisoteatteri pyrkii osaltaan tukemaan EU:n elinikäisen oppimisen avaintaitojen toteutumista.

 

1.6.EU:n elinikäisen oppimisen avaintaidot

Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus 2006/962/EY, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, elinikäisen oppimisen avaintaidoista (EUVL L 394, 30.12.2006

Elinikäisen oppimisen avaintaidot ovat asiayhteyteen sopivien tietojen, taitojen ja asenteiden kokonaisuus. Niitä tarvitaan erityisesti henkilökohtaisen onnistumisen tunnetta ja kehitystä, sosiaalista osallisuutta, aktiivista kansalaisuutta ja työtä varten.

Avaintaidot ovat tietoyhteiskunnassa välttämättömiä. Ne takaavat työvoiman suuremman joustavuuden, jolloin nopea sopeutuminen entistä voimakkaammin verkottuneen maailman jatkuviin muutoksiin on mahdollista. Avaintaidoilla on suuri merkitys myös innovoinnille, tuottavuudelle ja kilpailukyvylle, ja ne lisäävät osaltaan työntekijöiden motivaatiota ja tyytyväisyyttä sekä parantavat työn laatua.

Avaintaitojen omaksuminen on tärkeää pakollisen oppivelvollisuutensa loppuvaiheessa oleville nuorille, sillä avaintaidoista he saavat aikuiselämässä ja erityisesti työelämässä tarvittavia valmiuksia sekä voivat muodostaa jatko-opinnoissa tarvittavan perustan kaikissa elämänvaiheissa oleville aikuisille taitojen kehittämisen ja päivittämisen kautta.

 

Riihimäen Nuorisoteatterissa toteutuvat avaintaidot:

1. Viestintä äidinkielellä, mikä tarkoittaa kykyä ilmaista ja tulkita käsitteitä, ajatuksia, tunteita, faktoja ja mielipiteitä sekä suullisesti että kirjallisesti (kuullun ymmärtäminen, puhuminen, lukeminen ja kirjoittaminen), sekä kykyä olla asianmukaisessa ja luovassa kielellisessä vuorovaikutuksessa kaikissa sosiaaliseen elämään ja kulttuuriin liittyvissä tilanteissa.

2. Oppimistaidot eli oppimaan oppiminen liittyvät oppimiseen, oman, joko yksin tai ryhmässä tapahtuvan oppimisen tavoitteiden määrittelyyn ja organisointiin omien tarpeiden mukaan sekä tietoisuuteen menetelmistä ja mahdollisuuksista.

3. Sosiaalisuuteen ja kansalaisuuteen liittyvät taidot. Sosiaalisuuteen liittyvillä taidoilla tarkoitetaan henkilökohtaisia taitoja, ihmissuhdetaitoja ja kulttuurien välisiä taitoja sekä kaikkia käyttäytymisen muotoja, jotka antavat yksilöille valmiudet osallistua vaikuttaen ja rakentavalla tavalla yhteiskunta- ja työelämään. Nämä taidot liittyvät henkilökohtaiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Olennaisen tärkeää on ymmärtää yksilöiden eri toimintaympäristöissä noudattamia käyttäytymissääntöjä ja tapoja. Kansalaisuuteen liittyvien taitojen ja erityisesti sosiaalisten ja poliittisten käsitteiden ja rakenteiden (demokratia, oikeus, tasa-arvo, kansalaisuus ja kansalaisoikeudet) tuntemuksen avulla yksilöt voivat osallistua aktiiviseen ja demokraattiseen toimintaan.

4. Aloitekyky ja yrittäjyys tarkoittaa kykyä muuntaa ideat toiminnaksi. Siihen sisältyy luovuutta, innovointia ja riskinottoa sekä kyky suunnitella ja toteuttaa projekteja tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksilö on tietoinen työnsä laajemmasta kehyksestä ja kykenee hyödyntämään uusia tilaisuuksia. Aloitekyky ja yrittäjyys ovat myös perusta erityistaidoille ja -tiedolle, joita tarvitsevat sosiaalista tai kaupallista yritystoimintaa käynnistävät tai siihen osallistuvat henkilöt. Tähän pitäisi sisältyä tieto eettisistä arvoista, ja sen pitäisi edistää hyvää hallintotapaa.

5. Tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot, mihin kuuluu ymmärrys siitä, mikä merkitys on ajatusten, kokemusten ja tunteiden luovalla ilmaisemisella eri välineiden avulla (musiikki, esittävät taiteet, kirjallisuus ja kuvataiteet).

 

2.OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN

2.1.Oppimisympäristö

Oppimisympäristön suunnittelussa on otettu huomioon fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Oppimisympäristö heijastaa myös Riihimäen Nuorisoteatterin arvoja, tukee oppilaan monipuolista ja turvallista kasvua ja oppimista sekä antaa onnistumisen kokemuksia. Oppimisympäristöä ovat myös oppilaan elinpiiri, työ- ja kulttuurielämä. Yhteistyö oppilaan huoltajien kanssa on keskeistä.

Riihimäen Nuorisoteatteri on positiivisen pedagogiikan koulu. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ilolla ja myönteisillä tunteilla on suuri vaikutus oppimiseen ja muistamiseen. Vahvuusperusteinen opetus nojaa positiiviseen pedagogiikkaan, joka on koko koulun yhteinen asia: hyväksyvä ja myönteinen ilmapiiri, joka virheiden etsimisen sijaan keskittyy vahvuuksiin.

Vahvuusperusteinen opetus tarkoittaa opetusta, jossa positiivisen pedagogiikan kautta vahvistetaan oppilaan omia ydinvahvuuksia. Opetuksen tavoitteena on ennen kaikkea myönteinen itsetuntemus, joka säteilee myös oppimisen alueelle.

Riihimäen Nuorisoteatterin ensisijainen esitystila on Riihimäen keskustassa sijaitseva 1917 rakennettu entinen elokuvateatteri Kino Sampo (os. suokatu 9).  Sali on perinteinen teatteritila kiinteine katsomoineen. Salissa on 150 paikkaa.

Nuorisoteatterin toinen ja kolmas harjoitustila ja toimisto sijaitsevat kauppakeskus Majakassa (Hämeenkatu 25-27). Salit soveltuvat monenlaiseen esitys- ja harjoitustoimintaan. Tiloissa ei ole kiinteää katsomoa, vaan irtotuolit, joista voi rakentaa tarvittavan katsomon. Istuimia n. 45 kpl.

Hyvinkään ryhmät toimivat kunnan tarjoamissa tiloissa. Kaikki ryhmät esiintyvät Kino Sammossa kerran vuodessa järjestettävillä kevätfestareilla.

Kaikissa Nuorisoteatterin tiloissa on harjoituskäyttöön tarkoitetut välineet: Äänentoistolaitteet, jumppamatot, kyniä ja paperia sekä tarvittavat ensiapuvälineet. Harjoituksissa tarvittava teatterirekvisiitta ja puvut löytyvät sekä Majakan harjoitustilojen viereisestä puvustosta, että erillisestä varastosta (Hämeenkatu 44).

Kesäisin Nuorisoteatteri esittää kesäteatteria Allinnan montussa (Penttilänkatu 7). Allinnan montussa on kiinteä, katettu katsomo (n. 400 istumapaikkaa) ja lava.

Nuorisoteatteri esiintyy vakituisesti myös mm. Riihimäen Kirjastolla, Graniitin aukiolla, ym.

 

2.2.Yhteistyö ja paikallinen oppimisympäristö

Riihimäen Nuorisoteatterin oppimisympäristöä tarkastellaan myös laajempana paikkana tai alueena – kuinka erilaisia oppilaitoksen ulkopuolisia paikkoja voidaan hyödyntää opetuksessa? Näin oppimisen tiloina nähdään myös koulun ulkopuoliset paikat; esim. työpaikat, museot, luonto tai kaupunki.

Riihimäen Nuorisoteatteri toimii yhteistyössä muiden Riihimäen ja lähiseutujen kulttuurivaikuttajien kanssa. Pyrkimys on tehdä vähintään yksi yhteistyöproduktion vuodessa toisen taidekoulun kanssa. Tämän lisäksi osallistumme mahdollisuuksien mukaan Riihimäen tapahtumiin ja näymme kaupunkikuvassa mahdollisimman usein.

Riihimäen Teatteri on lähin ammattiteatteri, jossa teemme useimmat teatterivierailut ja jonka olemassaolosta Nuorisoteatteri saa synergiaetuja, kuten mahdolliset laitelainat, avustajien mahdollinen rekrytointi, yhteiset hankkeet, ym.

Riihimäen Nuorisoteatteri pyrkii aktiivisesti olemaan yhteydessä myös muihin laajaa taiteen perusopetusta antaviin kouluihin sekä Riihimäellä, että lähialueilla.

 

2.3.Toimintakulttuuri

Taiteen perusopetuksen oppilaitoksen toimintakulttuuri muotoutuu työtä ohjaavien normien tulkinnasta, vakiintuneista käytännöistä sekä sen jäsenten ajattelu- ja toimintatavoista. Yhteinen toimintakulttuuri edistää taiteen perusopetuksen tehtävän, arvoperustan ja oppimiskäsityksen mukaisen opetuksen toteuttamista. Toimintakulttuuri tulee näkyväksi kaikessa toiminnassa sekä vaikuttaa oppilaan kokemukseen osallisuudesta ja opetuksen laadusta

Taiteen perusopetuksessa on tavoitteena luoda oppimista ja kestävää hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria, mikä edellyttää aitoa kohtaamista sekä välittävää ja kunnioittavaa vuorovaikutusta. Lähtökohtana on yhteisön jäsenten kokemus osallisuudesta, joka syntyy yhdessä toimimisesta ja kaikkien ottamisesta mukaan toimintaan. Kannustavassa toimintakulttuurissa hyväksytään myös oppiminen epäonnistumisten kautta. Arjen valinnoissa ja toiminnassa otetaan huomioon kestävä elämäntapa, kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus.

Yhteinen toimintakulttuuri ohjaa myös taiteenalaan liittyvien oikeudellisesti suojeltujen etujen kuten sananvapauden, yksityisyyden suojan ja tekijänoikeuksien tuntemiseen

Toimintakulttuurin kehittäminen tarkoittaa jatkuvaa pedagogiikan ja taiteenalan osaamisen kehittämistä. Olennaista toimintakulttuurin kehittämisessä on oppilaitoksen johtaminen sekä opetuksen arkikäytäntöjen organisointi, suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi. Avointa ja rakentavaa vuorovaikutusta tarvitaan sekä oppilaitosyhteisön sisäisessä että huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävässä yhteistyössä.

Toimintakulttuuri on yhteistyön toteutukseen olennaisesti vaikuttavia yhteiskunnallisia, taloudellisia, kulttuurisia, sosiaalisia ja luonnonympäristöön liittyviä tekijöitä. Toimintaympäristö kuvastaa Nuorisoteatterin arvoja ja työympäristön ilmapiiriä.

Nuorisoteatterissa on positiivinen toimintakulttuuri, joka tukee jokaisen ainutlaatuisen yksilön omannäköistä kasvua.

Riihimäen Nuorisoteatterin positiivinen toimintaympäristö on

• vastuullinen

• tasa-arvoinen

• hyväksyvä

• yksilölähtöinen

• oikeudenmukainen

• avoin

• sekä fyysisesti että henkisesti turvallinen

• keskusteleva

• tavoitteellinen

Nuorisoteatterissa on tehty yhteiset turvallisemman tilan periaatteet sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat, joita koko koulu on sitoutunut noudattamaan.

 

2.4.Oppilaaksi ottaminen ja vapaaoppilaspaikat

Uusia oppilaita otetaan läpi vuoden. Uudet aloittavat ryhmät alkavat elokuussa. Ryhmänmuodostuksen keskeisiä periaatteita ovat ikäjakauma ja mahdollinen erityisen tuen tarve. Hakijat sijoitetaan ryhmiin hakujärjestyksessä. 

Opetusryhmät muodostetaan iän mukaan. Opetusryhmä etenee opetussuunnitelman mukaisesti opinnoissaan. Mikäli oppilas tekee opetusryhmänsä ulkopuolella opintoja, hänen tulee neuvotella henkilökohtaisesta opinto-ohjelmastaan rehtorin kanssa.

Uusi oppilas aloittaa aina perusopetustasolla yksi. Aiemmin hankittu osaaminen voidaan dokumenttien tai näyttöjen perusteella tunnistaa ja tunnustaa sopivaksi katsottavalla tavalla.

Vapaaoppilaspaikkoja tai maksun alennuksia anotaan kirjallisesti Riihimäen Nuorisoteatterin rehtorilta ja hakulomake tähän löytyy www.rnt.fi nettisivuilta. Vapaaoppilaspaikoilla ja maksunalennuksilla pyritään minimoimaan taloudellisten seikkojen nouseminen esteeksi opiskelulle.

 

2.5.Opettajat

Riihimäen Nuorisoteatterin opettajakunta on pätevää ja ammattitaitoista. Kaikki opettajat vastaavat oman opetustyönsä suunnittelusta ja toteutuksesta.

Opettajat kokoontuvat kerran kuukaudessa opettajien kokouksessa, missä sovitaan yhteisistä tapahtumista, vaihdetaan ryhmien kuulumisia ja keskustellaan opetussuunnitelmasta.

Opettajia tuetaan ideoimaan ja toteuttamaan uusia kokeiluja, joiden tavoitteena on kehittää koulun opetusta tai nostaa teatterin taiteellista tasoa

Koulun henkilökunnan palvelussuhteen ehtona sovelletaan Teatteri-ja Mediatyöntekijöiden liiton työehtosopimusta.

 

Riihimäen Nuorisoteatterissa työskentelee seuraavat henkilöt:

Reija Iso-Mustajärvi, rehtori

Juhana Rönnkvist, tuntiopettaja/apulaisrehtori, teatteri-ilmaisunohjaaja (AMK)

Siiri Vilkko, tuntiopettaja

Petra Lumme, tuntiopettaja

Sanna Saarela, tuntiopettaja, teatteriopettaja (TeM)

Onerva Tikka, tuntiopettaja

Nelli Ojapalo, tuntiopettaja

Timo Sinivuori, teatterityön opettaja (TEAK), LO, kasvatustieteiden tohtori (toimii tarvittaessa resurssiopettajana)

Sari Kallio, oppilassihteeri, graafikko, lipunmyyjä ja siistijä

Saara Mylläri, puvustaja ja puvustonhoitaja, Pukusuunnittelija AMK

Annika Lohilahti, tuottaja

Lasse Laurila, teatteriteknikko

 

RNT:n hallitus: pj Timo Matinvesi, varapj Juho Taipale, sihteeri Tiina Mämmelä, Jukka Kuronen, Annika Lohilahti, Joonas Oksamo, Niko Sahlman, Timo Sinivuori

 

2.6.Organisaatio

Hallitus

Hallitukseen kuuluu Nuorisoteatterin vanhimpia jäseniä, sekä kutsujäseninä teatterialan ammattilaisia. Hallitus kokoontuu kerran kuussa ja päättää Nuorisoteatterin toiminnan päälinjauksista yhdessä rehtorin kanssa. Hallitukseen kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään neljä ja enintään kahdeksan muuta varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan vuosikokouksessa, josta alkaa toimikausi. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, jos puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Hallitus valitsee vuosittain keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sihteerin. Asioiden valmistelua ja juoksevien asioiden hoitoa varten voi hallitus asettaa työvaliokunnan, jonka tehtävät se määrää.

Hallituksen tehtävänä on lisäksi:

• Huolehtia, että yhdistyksen toiminnasta pidetään lainmukaista kirjanpitoa ja jäsenluetteloa.

• Kutsua koolle yhdistyksen kokoukset.

• Valmistella yhdistyksen kokouksissa esille tulevat asiat.

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä sihteerin tai rehtorin kanssa. Yhdistyksen vuosikokous pidetään helmikuun aikana, hallituksen määräämänä ajankohtana. Muita kokouksia pidetään, jos hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää ilmoitetun asian käsittelemistä varten.

Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Jäsenille ilmoitetaan kokouksesta vuosikokouksen päätetyllä tavalla: ilmoituksilla Nuorisoteatterin tiloissa, sekä lehti-ilmoituksella kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.

Työntekijät

Riihimäen Nuorisoteatterissa työskentelee rehtori, päätoimisia teatteriopettajia ja tuntiopettajia. Laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on soveltuva alan ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto tai asianomaisen taiteenalan vähintään opistoasteinen opettajantutkinto. Rehtoriksi on kelpoinen henkilö, jolla on:

 1) ylempi korkeakoulututkinto

2) koulutusmuodon opettajan kelpoisuus;

3) riittävä työkokemus opettajan tehtävissä; sekä

4) opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus. (3.11.2005/865)

Vanhempainyhdistys

Vanhempainyhdistys on vapaaehtoisten nuorisoteatterilaisten vanhempien toimintaa. Vanhempainyhdistyksen tarkoitus on kerätä rahaa Nuorisoteatterille ja järjestää Nuorisoteatteria tukevaa toimintaa. Vanhempainyhdistyksellä ei ole säännöllistä toimintaa.

 

2.7.Talous

Riihimäen Nuorisoteatterin taloudellinen pohja jakautuu kolmeen osaan.

–       Oppilasmaksut

–       Lipputulot

–       Avustukset (mm. Riihimäen kaupunki, VOS)

Nuorisoteatteri pääsi valtionosuuden piiriin 2020 tammikuusta alkaen. Tämä sekä vakauttaa RNT:n taloutta, että antaa nuorisoteatterille uuden statuksen valtionosuuskouluna.

Valtionosuus tarkoittaa sitä, että Riihimäen Nuorisoteatteri sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä luvan järjestää taiteen perusopetusta sekä saada siihen laskennallisten opetustuntien mukaan määräytyvää valtionosuutta. Riihimäen Nuorisoteatterin yksikköhinta on 81,45 € ja vahvistettujen opetustuntien lukumäärä on 2176. Näin ollen valtionosuuden laskennallinen peruste on 177 235€, josta valtionosuus on 56 %.

Riihimäen Nuorisoteatteri on yleishyödyllinen voittoa tavoittelematon yhdistys. Opetustoiminta rahoitetaan jäsenmaksujen ja avustuksien turvin. Riihimäen kaupunki avustaa Nuorisoteatteria 50 000€:lla vuodessa. Esitystoiminnan tarkoitus on rahoittaa itse itsensä ja muutamalla isommalla produktiolla vuodessa tuotetaan rahaa opetustoiminnan kehittämiseen. Riihimäen Nuorisoteatterin omarahoitusosuus on 65%.

Toiminnan jatkuvuus on turvattu, peruskustannukset ovat pienet ja henkilöstökulut suorassa suhteessa oppilaiden määrään.

Riihimäen Kaupunki tukee Nuorisoteatteria myös subventoimalla Kino Sammon tuntivuokraa aikuisten kohdalla 30 % ja alle 18 v. kohdalla 70 %. Nuorisoteatteri maksaa tuntivuokraa kaupungille ja kaupunki huolehtii talon kunnossapidosta.

 

3.OPETUKSEN RAKENNE JA LAAJUUS

Riihimäen Nuorisoteatterissa annetaan laajaa teatteritaiteen perusopetusta. Laajan oppimäärän opinnot muodostuvat taiteenalan perusopinnoista (vsk1-7) ja syventävistä opinnoista (vsk 8-12). Laajan oppimäärän laskennallinen laajuus on 1300 tuntia, josta perusopintojen laskennallinen laajuus on 540 tuntia ja syventävien opintojen 760 tuntia. Laskennallisen laajuuden tunti on 45 minuuttia. Laaja oppimäärä antaa oppilaalle mahdollisuuden syventää ja laajentaa taiteen perusopetukseen sisältyvää opiskelua.

3.1.Varhaisiän teatterikasvatus

Varhaisiän teatterikasvatuksessa oppilas tutustuu leikin kautta teatteritaiteen maailmaa. Oppilas oppii leikkimään pareittain ja ryhmässä sekä kertomaan tarinoita yhdessä muiden kanssa. Oppilas eläytyy erilaisiin tilanteisiin leikin kautta. Oppilas opettelee keskittymään ja harjoittelee rakentavan vuorovaikutuksen perusteita aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa.

Teatteritaiteen varhaisiän opinnot on tarkoitettu 3-6 -vuotiaille.  Opetus alkaa ohjatusta leikistä ja peleistä sekä yhdessä toimimisen harjoittelusta. Roolileikkien avulla harjoitellaan tunteiden tunnistamista ja niiden ilmaisua. Opetuksessa vahvistetaan lapsen luontaista kykyä yhdistää luovasti taiteen eri alueita. Katsottavana olemiseen tutustutaan leikin kautta. Tavoitteena on rohkaista ja innostaa teatterileikkiin. Opinnot valmentavat teatteritaiteen perusopetukseen

3.2.Teatteritaiteen perusopinnot

Riihimäen Nuorisoteatterissa annetaan laajaa teatteritaiteen perusopetusta. Laajan oppimäärän opinnot muodostuvat taiteenalan perusopinnoista (vsk1-7) ja syventävistä opinnoista (vsk 8-12). Laajan oppimäärän laskennallinen laajuus on 1300 tuntia, josta perusopintojen laskennallinen laajuus on 540 tuntia ja syventävien opintojen 760 tuntia. Lisäksi varhaisiän teatterikasvatus.

Laskennallisen laajuuden tunti on 45 minuuttia. Laaja oppimäärä antaa oppilaalle mahdollisuuden syventää ja laajentaa taiteen perusopetukseen sisältyvää opiskelua.

3.3.Opetuksen tuntimäärät

Varhaisiän teatterikasvatus

Opetustaso	Ikä	Opetustunnit/lukuvuosi	Max ryhmäkoko
Tenavat	3-4 v.	36	12
Esiopetus	5-6v.	48	15

Opinnot etenevät alla olevan taulukon mukaan, mikäli oppilaan aloitusikä on 7-11 vuotta.

Opetustaso	Ikä	Opetustunnit/lukuvuosi	Max ryhmäkoko
A 1	7 v.	48 h	18
A 2	8 v.	58 h	18
A 3	9 v.	68 h	18
A 4	10 v.	68 h	18
A 5	11 v.	72 h	18
A 6	12 v.	102 h	18
A 7	13 v.	124 h	18
A8	14 v.	124h	18
A9	15 v.	124 h	18
A10	16 v.	124 h	18
A11	17 v.	138 h	18
A12	18 v.	250 h	18

Perusopinnot etenevät alla olevan taulukon mukaan, mikäli oppilaan aloitusikä on 12-17 v.

Opetustaso	Ikä	Opetustunnit/lukuvuosi	Max ryhmäkoko
B 1	12 v.	100 h	18
B 2	13v.	100 h	18
B 3	14 v.	114 h	18
A 6	15 v.	102 h	18
A 7	16 v.	124 h	18
A8	17 v.	124h	18
A9	18 v.	124 h	18
A10	19 v.	124 h	18
A11	20 v.	138 h	18
A12	21 v.	250 h	18

yhteensä 1300 h

3.4.Muualla suoritetut opinnot

Oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustaminen tehdään perustuen selvityksiin oppilaan opinnoista tai näyttöihin osaamisesta sekä suhteessa kunkin hyväksiluettavan opintokokonaisuuden tavoitteisiin ja sisältöihin. Myös oppilaan siirtyessä opiskelemaan oppimäärästä toiseen osaamisen tunnustamisessa ja opintojen hyväksilukemisessa menetellään, kuten edellä on kuvattu. Muut alaan liittyvät opinnot voidaan myös merkitä sivuaineeksi. Nuorisoteatteri kannustaa oppilaitaan valitsemaan kursseja myös talon ulkopuolelta ja tavoittelemaan omia kiinnostuksen kohteitaan.

3.5.HOPS

Henkilökohtainen opetussuunnitelma tehdään jokaiselle oppilaalle viimeistään perusopintojen viimeisellä vuosikurssilla. HOPSin tarkoitus on tukea oppilasta tunnistamaan omat vahvuusalueensa ja/tai kiinnostuksen kohteensa ja valitsemaan sen mukaisia opintoja ja projekteja. HOPS laaditaan henkilökohtaisessa keskustelussa rehtorin kanssa ja sitä täydennetään tarvittaessa joka vuosi syventävien opintojen aikana.

3.6.Lukuvuosi

Riihimäen Nuorisoteatterin oppilashaku on auki ympäri vuoden  ja lukuvuosi alkaa elokuun puolessa välissä. Syys- ja talvilomat pidetään Riihimäen koulujen aikataulun mukaisesti. Joululoma on joulukuun puolesta välistä tammikuun alkuun ja toimintaa päättyy toukokuun puolessa välissä. Kesällä Riihimäen Nuorisoteatteri järjestää Riihimäen kaupungin kesäleirejä yhdessä muiden toimijoiden kanssa kesäkuun alussa, mutta muuten nuorisoteatteri ei anna varsinaista opetusta, vaan keskittyy kesäteatterin esityksiin.

3.7.Jäsen- ja lukukausimaksut

Lukukausimaksuun ja jäsenmaksuun sisältyy vakuutus, joka kattaa tapaturmat teatterilla. Jäsenmaksun maksettuaan oppilas on Nuorisoteatterin jäsen.  Jäsenet  pääsevät ilmaiseksi kaikkiin Nuorisoteatterin esityksiin.

 

 

4.OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ

4.1.Opetuksen tavoitteet

Perusopinnot

Esiintymis- ja vuorovaikutustaidot

Opetuksen tavoitteena on

• kannustaa oppilasta toimimaan vastuullisena ryhmän jäsenenä

• rohkaista oppilasta vuorovaikutukseen ja kontaktiin toisten esiintyjien ja yleisön kanssa

• ohjata oppilasta ymmärtämään läsnäolon merkitys esiintymistilanteessa

• ohjata oppilasta harjoittelemaan kokonaisvaltaista ilmaisua

• rohkaista oppilasta reflektoimaan omaa työskentelyään

• ohjata oppilasta havaitsemaan yhteyksiä muihin taiteenlajeihin.

Teatteriesitys

Opetuksen tavoitteena on

• motivoida oppilasta työskentelemään pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti

• kannustaa oppilasta kokeilemaan eri tehtäviä esitysten harjoitusprosesseissa

• ohjata oppilasta omaksumaan teatterin käsitteitä ja tutustuman teatterin eri osa-alueisiin

• ohjata tunnistamaan ja ymmärtämään erilaisten esitysten harjoitusprosessien vaiheita

• ohjata oppilasta tutustumaan teatteriesitysten eri muotoihin ja kokeilemaan niitä.

Oma taiteellinen prosessi

Opetuksen tavoitteena on

• kannustaa oppilasta luovaan toimintaan ja uteliaisuuteen sekä kokeilemaan rohkeasti teatterin keinoja

• rohkaista oppilasta uskomaan itseensä, löytämään omia vahvuuksiaan ja kehittämisalueitaan

• innostaa oppilasta asettamaan itselleen tavoitteita ja reflektoimaan omaa työskentelyään

• ohjata oppilasta havainnoimaan ilmiöitä ja todellisuutta ympärillään käyttäen apuna omaa kokemusmaailmaansa ja eri aisteja.

Teatteritaide osana yhteiskuntaa

Opetuksen tavoitteena on

• kannustaa oppilasta havainnoimaan teatteria ja teatteritaidetta osana omaa elämää ja yhteiskunnallisena ilmiönä

• ohjata oppilasta tutustumaan teatteriin taidemuotona

• ohjata oppilasta analysoimaan kokemaansa ja näkemäänsä

• ohjata oppilasta tutustumaan teatterin traditioihin

• ohjata oppilasta tutustumaan teatterin moninaisiin työnkuviin.

Valinnaiset opinnot

Esiintymis- ja vuorovaikutustaidot

Opetuksen tavoitteena on

• kannustaa oppilasta toimimaan vastuullisena ryhmän jäsenenä

• rohkaista oppilaita vuorovaikutukseen ja kontaktiin toisten esiintyjien ja yleisön kanssa

• ohjata oppilasta ymmärtämään läsnäolon merkitys esiintymistilanteessa

• ohjata oppilasta syventämään kokonaisvaltaista ilmaisuaan

• rohkaista oppilasta reflektoimaan omaa ja muiden työskentelyä

• rohkaista rakentamaan toimivaa ryhmää omalla toiminnalla.

Teatteriesitys

Opetuksen tavoitteena on

• motivoida ja sitouttaa oppilasta työskentelemään pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti

• kannustaa oppilasta kokeilemaan eri tehtäviä esityksen harjoitusprosessissa

• ohjata oppilasta omaksumaan teatterin käsitteitä ja osa-alueita

• ohjata oppilasta tutustumaan teatteriesitysten eri muotoihin ja kokeilemaan niitä

• ohjata oppilasta tutustumaan näytelmäkirjallisuuteen ja harjoittelemaan näytelmien lukemista

• ohjata oppilasta tunnistamaan esityksen sisällön ja muodon suhde

• ohjata oppilasta huomioimaan teatteriesityksen luonne ainutkertaisena ja katoavana tapahtumana, joka rakentuu esiintyjän ja katsojan vuorovaikutuksen varaan.

Oma taiteellinen prosessi

Opetuksen tavoitteena on

• kannustaa oppilasta laajentamaan tai vaihtamaan näkökulmaa sekä ajattelemaan uteliaasti, kriittisesti ja kyseenalaisten

• ohjata oppilasta havainnoimaan itseään sekä ilmiöitä ja todellisuutta ympärillään eri aistien avulla ja seuraamalla monipuolisesti mediaa

• rohkaista oppilasta vahvistamaan itseluottamustaan ja epävarmuuden sietokykyään

• rohkaista oppilasta löytämään omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan ja ilmaisemaan itseään

• innostaa oppilasta asettamaan itselleen tavoitteita ja reflektoimaan omaa työskentelyään

• kannustaa oppilasta vahvistamaan omaa taiteellista ajatteluaan ja suhdettaan teatteritaiteeseen.

Teatteritaide osana yhteiskuntaa

Opetuksen tavoitteena on

• kannustaa oppilasta havainnoimaan teatteria ja teatteritaidetta osana omaa elämää ja yhteiskunnallisena ilmiönä

• ohjata oppilasta tutustumaan teatterin historiaan, traditioihin ja ajankohtaisiin ilmiöihin esitystaiteessa

• ohjata oppilasta tutustumaan teatterin moninaisiin tehtävänkuviin, teatteritaitojen hyödyntämiseen eri ammateissa, työnhaussa ja opiskelussa sekä harrastamaan teatteria monipuolisesti

• ohjata oppilasta tutustumaan teatteriin ja sen sovelluksiin taidemuotona ja teatteritaiteen yhteyksiin muihin taiteisiin

• ohjata oppilasta analysoimaan kriittisesti kokemaansa ja näkemäänsä, myös yhteiskunnallisuuden ja osallisuuden näkökulmasta.

4.2.Opetuksen sisältö

Perusopinnoissa tutustutaan teatteritaiteeseen monipuolisesti erilaisten harjoitteiden ja esitystentekoprosessien avulla. Opinnoissa harjoitellaan erilaisia teatteritaitoja, kuten esiintyjyyden eri osa-alueita ja esiintymistaitoja (puhetta, fyysistä ilmaisua, äänenkäyttöä). Opintojen aikana keskustellaan, analysoidaan ja toimitaan vuorovaikutteisesti ryhmässä. Tuotetaan esitysten lähdemateriaaleja itse osana harjoitusprosessia ja tutustutaan erilaisiin lähdemateriaaleihin, esimerkiksi näytelmiin, runoihin, satuihin, elokuviin, mediateksteihin, kuviin, ääniin tai elämäntarinoihin. Opintojen aikana harjoitellaan palautteen antamista ja vastaanottamista sekä reflektion tekemistä eri tavoin.

Valinnaisissa opinnoissa perehdytään syvällisesti teatteritaiteeseen erilaisten harjoitteiden ja esitysprosessien avulla. Opinnoissa osallistutaan esitysten tekemiseen, tutustutaan teatterinteon prosessin eri vaiheisiin ja näyttämötyöskentelyyn. Opintojen aikana harjoitellaan palautteen antamista ja vastaanottamista sekä reflektion tekemistä oppilaalle luontaisella tavalla.

Osaamista ja ymmärrystä syvennetään oppilaan kiinnostuksen ja vuosittaisten resurssien mukaan: opinnoissa perehdytään teatteritaiteen eri osa-alueisiin, esimerkiksi esiintyjyyteen, näyttelijäntaiteeseen, ohjaajantaiteeseen, esitysdramaturgiaan, käsikirjoittamiseen, skenografiaan tai visualisointiin. Vuorovaikutus- ja ryhmätaitoja kehitetään syventämällä ryhmädynamiikan ymmärtämistä ja kannustamalla avoimen ilmapiirin ylläpitämiseen. Opintojen aikana tutustutaan näytelmäkirjallisuuteen, erilaisiin dramaturgisiin muotoihin ja teatterin traditioon. Opinnoissa tutustutaan erilaisiin esitysten lähdemateriaaleihin ja tuotetaan niitä itse. Opintojen aikana vieraillaan erilaisissa teattereissa ja tutustutaan teatterialan ammatteihin ja tehtävänkuviin. Oppilasta ohjataan myös tutustumaan eri koulutusaloihin, joissa teatteritaiteen opiskelua voi hyödyntää.

Opintokokonaisuuksien 1-3 keskeinen sisältö on tutkia roolihenkilöiden toimintaa fiktiivisissä tilanteissa. Keskeistä ovat oppilaiden erilaiset tulkinnat ja erilainen ymmärrys tilanteista ja roolihenkilöiden toiminnasta. Tulkintoja kokeillaan toimimalla roolihenkilöinä erilaisissa tilanteissa. Samalla tutkitaan, miten kuvitteellinen tarina rakentuu ja välittyy katsojalle.

Opintokokonaisuuksien 4-7 keskeinen sisältö on tutustua teatterin moninaisuuteen ja eri työntekijöiden erityistehtäviin. Keskeistä on syventää oppilaan omaa taidekäsitystä ja kiinnostuksen kohteita. Oppilaat käyvät katsomassa opintojen aikana teatteriesityksiä ja analysoivat ne ohjaajan avustuksella.

Opintokokonaisuudet 8-12 painottuvat selkeästi teatteritaiteeseen liittyvien tietojen ja taitojen syvällisempään ymmärtämiseen. Samalla opinnoissa painotetaan taiteellisen prosessin itsenäisyyttä, pitkäjännitteisyyttä ja harjoitellaan epävarmuuden sietoa. Oppilasta autetaan tunnistamaan oma taiteellinen polkunsa. Oppilaan oma tapa tehdä teatteria ja omat kiinnostusalueet nousevat keskeiseen asemaan.

Oppilaat käyvät opintojen aikana katsomassa teatteriesityksiä ja analysoivat niitä ohjaajan avustuksella eri näkökulmista: ohjaajantyö, näyttelijäntyö, visuaalisuus, dramaturgia jne.

Oppilaat harjoittelevat itsereflektiota, oppimisen mietiskelyä, harkintaa, heijastusta, jonka avulla oppija heijastaa oppimansa käsityksen näkyviin. Reflektiossa oppija tarkastelee ja käsittelee uusia kokemuksiaan voidakseen muodostaa uutta tietoa tai uusia näkökulmia aikaisempiin tietoihinsa. Reflektiivinen oppija on vuorovaikutuksessa sekä ympäristönsä että itsensä kanssa.

TENAVATEATTERI

Tavoitteet

• Tutustuminen leikin ja aistiharjoitusten kautta teatterin maailmaan

• Ryhmässä toimimisen harjoittelu

• Oman rohkeuden löytäminen

Sisältö

Tutustutaan teatterin maailmaan erilaisten teatterileikkien ja aistiharjoitusten kautta. Harjoitellaan ryhmässä toimimista ja yhdessä tekemistä. Kokeillaan ja kannustetaan rohkeasti ilmaisemaan itseään ryhmässä. Olemme käytettävissä yhteistyökumppaneina alueen varhaiskasvattajille.

Arviointi

Arviointi suoritetaan ryhmäarviointina, positiivisen palautteenannon keinoin. Lue lisää arvioinnista kohdassa 5.

ESKARIT

Tavoitteet

• Tutustuminen teatteriin ilmaisuvälineenä

• Ryhmäytyminen ja ryhmätyöskentelyn harjoittelu

• Keskittymiskyvyn kehittyminen

• Tarinoiden maailmaan tutustuminen

Sisältö

Tutustutaan teatterissa toimimiseen erilaisten pelien, leikkien ja tarinankerronnan kautta. Käytetään tarinoita ja satuja välineenä tutustua teatterin tekemiseen. Tutkitaan tarinankertojan ja roolihahmon erilaisia rooleja. Keskitytään työskentelemään ryhmänä yhteisten tavoitteiden toteutumiseksi. Kevätfestareilla voidaan esittää lyhyt tarina.

Arviointi

Arviointi suoritetaan ryhmäarviointina, positiivisen palautteenannon keinoin. Lue lisää arvioinnista kohdassa 5.

 

 

TUTUSTUMINEN TEATTERIIN vsk 1 (48 h)

Tavoitteet

• Tutustuminen teatteriin ilmaisu- ja taidemuotona

• Ryhmäytyminen ja ryhmätyöskentelyn kunnioittaminen

• Keskittymiskyvyn kehittyminen

• Kuvitteellisena roolihenkilönä toimiminen.

Sisältö

Tutustutaan teatterin tekemiseen erilaisten pelien, leikkien, harjoitteiden ja tarinankerronnan kautta. Harjoitellaan roolihenkilön rakentamista ja roolihenkilönä toimimista ryhmässä. Opintokokonaisuuden aikana valmistetaan mininäytelmä puuro- tai kevätjuhlaan. Mininäytelmää tehdessä oppilaalle esitellään lyhyesti esityksen valmistuksen eri vaiheet. Mininäytelmän painopiste on roolin rakentamisen harjoittelussa.

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään huomiot oppilaan ryhmätyötaitoihin ja keskittymiskykyyn.

Arviointi suoritetaan ryhmäarviointina, positiivisen palautteenannon keinoin. Lue lisää arvioinnista kohdassa 5.

 

 

HEITTÄYTYMINEN TARINAAN vsk 2 (58 h)

Tavoitteet 

• Heittäytymisen, kontaktin ja vuorovaikutuksen harjoitteleminen

• Tarinan rakenteen hahmottaminen

• Omien ja muiden ideoiden kunnioittaminen

• Ryhmän sisäisen luottamuksen kasvaminen

• Tutustutaan improvisaatioon

Sisältö

Harjoitellaan ryhmätyötaitoja: omien ideoiden jakamista ja toisten kuuntelemista. Hahmotellaan tarinan rakenne (alku-keskikohta-loppu) sekä tutustutaan siihen, miksi tarinaan tarvitaan ristiriita ja miten roolihenkilöt toimivat. Opitaan myös improvisaation perussäännöt. Lukuvuoden päätteeksi voidaan valmistaa pienimuotoinen esitys kevätfestareille.

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota ryhmätyötaitoihin sekä oppilaan kykyyn hahmottaa tarinan kulku. Arviointi suoritetaan ryhmäarviointina, positiivisen palautteenannon keinoin.

 

 

TEATTERIN OSA-ALUEET/ROOLI vsk 3 (68 h)

Tavoitteet

• Roolihenkilön merkityksen ymmärtäminen tarinan kokonaisuuden kannalta

• Roolin ylläpitäminen

• Esityksen hahmottaminen vuorovaikutukseksi yleisön kanssa

• Tutustutaan teatteriesityksen valmistamisen eri osa-alueisiin

• Harjoitellaan esityksen harjoitusprosessin kulkua

Sisältö

Tutkitaan ja kokeillaan roolihenkilöiden, tavoitteita, taktiikoita ja toimintaa erilaisissa

improvisoiduissa tilanteissa, tarinoissa tai näytelmäteksteissä. Harjoitellaan esityksen harjoitusprosessin kulkua. Valmistetaan enintään 30 min. esitys, jota esitetään vähintään kaksi kertaa. Tutustutaan teatteriin oleellisesti liittyviin taidemuotoihin: valo- ja äänisuunnitteluun, puvustukseen ja lavastukseen. Esitykseen valitaan jokin edellä olevista työalueista ja tutustutaan siihen tarkemmin esityksen tekovaiheessa. 

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota ryhmätyöskentelyn vastuunkantoon ja roolinrakennustyön laajuuteen. Arviointi suoritetaan ryhmäarviointina, positiivisen palautteenannon keinoin.

 

 

NÄYTTELIJÄNTYÖ vsk 4 (68 h)

Tavoitteet

• Roolityön syventäminen käytännössä

• Oman työskentelyn hahmottuminen osaksi kokonaisuutta

• Harjoitellaan palautteen antamista ja vastaanottamista

• Oman ilmaisun vahvuuksien etsiminen ja laajentaminen

• Harjoitellaan äänenkäytön ja artikulaation perusteita

Sisältö

Valmistetaan isompi tekstilähtöinen esitys ohjaajan johdolla. Perehdytään roolinrakennustyön prosessiin yhdessä ryhmän kanssa. Kiinnitetään huomiota äänen kuuluvuuteen ja selkeyteen. Harjoitellaan palautteen antamista toisille rakentavalla ja kehittävällä tavalla.

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota oppilaan ilmaisukyvyn kehittymiseen ja kykyyn hahmottaa roolinrakennuksen perusteet käytännössä. Arvioidaan myös oppilaan kykyä hahmottaa prosessin kulku ja oma toiminta osana isompaa kokonaisuutta. Arviointi suoritetaan ryhmäarviointina, positiivisen palautteenannon keinoin.

 

 

DRAMATURGIA vsk 5 (72 h)

Tavoitteet

• Tutustutaan siihen, mitä kaikkea esitys voi olla

• Dramaturgisten peruskäsitteiden (kuten juoni ja tarina) ymmärtäminen

• Dramaturgisen prosessin hahmottaminen ja keskeneräisyyden sietäminen

Sisältö

Tutkitaan sitä, miten kiinnostava ajatus järjestyy esitykseksi. Luodaan tästä materiaalista yhdessä teos uudella persoonallisella tavalla. Tutustutaan dramaturgisiin käsitteisiin ja lähtökohtiin. Valmistetaan omien aiheiden ja tarinoiden pohjalta esitys.

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota kykyyn kuunnella toisia ja tuoda omia ideoita ryhmän prosessiin. Arvioinnissa kannustetaan myös moninaisten dramaturgisten prosessien tunnistamiseen.

Arviointi suoritetaan ryhmäarviointina, positiivisen palautteenannon keinoin. Tämän lisäksi jokainen oppilas saa esityksen jälkeen ohjaajalta henkilökohtaisen palautteen.

 

 

FYYSINEN TEATTERI vsk 6 (102h)

Tavoitteet

• tutustua oman kehoon esiintyjän työvälineenä

• oppia oman kehon hallintaa

• fyysisen ilmaisun laajentaminen

• liikkeen tutkiminen ilmaisun välineenä

Sisältö

Tutustutaan omaan kehoon näyttelijän työvälineenä ja laajennetaan fyysistä ilmaisua. Valmistetaan esitys, jonka painopiste on fyysisessä ilmaisussa. Harjoitellaan ilmaisua muiden keinojen kuin puheen kautta.

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota keholliseen työskentelyyn heittäytymiseen ja fyysisen ilmaisun laajenemiseen.

Oppilaat arvioivat yhdessä opettajan kanssa lukuvuodelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista niin yksittäisen oppilaan, ryhmän kuin opettajan kannalta. Keskustelu joko pienryhmissä tai henkilökohtaisesti opettajan kanssa.

 

 

ESITYSKOKONAISUUS vsk 7 (124h)

Tavoitteet

• Opittujen tietojen ja taitojen yhdistäminen

• Näyttelijäntyössä erityisesti itsenäinen roolinrakentaminen

Sisältö

Opiskelijat toteuttavat esityksen, jossa he käyttävät mahdollisimman laaja-alaisesti opinnoissa saavuttamiaan taitoja. Oppilas voi myös suorittaa opintokokonaisuuden valitsemallaan teatterin osa-alueella. 

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota oppilaan oman taidekäsityksen muotoutumiseen.

Ryhmä saa sanallisen arvioivan palautteen ja yksittäinen oppilas saa kirjallisen tai suullisen palautteen ohjaajalta. Mikäli käytetään ulkopuolisia arvioijia, löytyy ulkopuolisen arvioijan ohjeistus liitetiedostoista.

 

 

ROOLI JA TARINA vsk B 1 (100 h)

Tavoitteet

• Tutustuminen teatteriin ilmaisu- ja taidemuotona

• Ryhmäytyminen ja ryhmätyöskentelyn kunnioittaminen

• Keskittymiskyvyn kehittyminen

• Kuvitteellisena roolihenkilönä toimiminen.

• Heittäytymisen, kontaktin ja vuorovaikutuksen harjoitteleminen

• Tarinan rakenteen hahmottaminen

• Omien ja muiden ideoiden kunnioittaminen

• Ryhmän sisäisen luottamuksen kasvaminen

• Tutustutaan improvisaatioon

Sisältö

Tutustutaan teatterin tekemiseen erilaisten pelien, leikkien, harjoitteiden ja tarinankerronnan kautta. Harjoitellaan roolihenkilön rakentamista ja roolihenkilönä toimimista ryhmässä. Harjoitellaan ryhmätyötaitoja: omien ideoiden jakamista ja toisten kuuntelemista. Hahmotellaan tarinan rakenne (alku-keskikohta-loppu) sekä tutustutaan siihen, miksi tarinaan tarvitaan ristiriita ja miten roolihenkilöt toimivat. Opitaan myös improvisaation perussäännöt. Lukuvuoden päätteeksi voidaan valmistaa pienimuotoinen esitys kevätfestareille. Opintokokonaisuuden aikana valmistetaan mininäytelmä puuro- tai kevätjuhlaan. Mininäytelmää tehdessä oppilaalle esitellään lyhyesti esityksen valmistuksen eri vaiheet. Mininäytelmän painopiste on roolin rakentamisen harjoittelussa.

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota oppilaan ryhmätyötaitoihin sekä keskittymiskykyyn. Arvioidaan myös ryhmätyötaitoja sekä oppilaan kykyä hahmottaa tarinan kulku. Arviointi suoritetaan ryhmäarviointina, positiivisen palautteenannon keinoin.

 

 

LAAJENNETTU NÄYTTELIJÄNTYÖ vsk B2 (100 h)

Tavoitteet

• Roolihenkilön merkityksen ymmärtäminen tarinan kokonaisuuden kannalta

• Roolin ylläpitäminen

• Esityksen hahmottaminen vuorovaikutukseksi yleisön kanssa

• Harjoitellaan esityksen harjoitusprosessin kulkua

• Oman työskentelyn hahmottuminen osaksi kokonaisuutta

• Harjoitellaan palautteen antamista ja vastaanottamista

• Harjoitellaan äänenkäytön ja artikulaation perusteita

Sisältö

Tutkitaan ja kokeillaan roolihenkilöiden, tavoitteita, taktiikoita ja toimintaa erilaisissa

improvisoiduissa tilanteissa, tarinoissa tai näytelmäteksteissä. Harjoitellaan esityksen harjoitusprosessin kulkua. Perehdytään roolinrakennustyön prosessiin yhdessä ryhmän kanssa. Kiinnitetään huomiota äänen kuuluvuuteen ja selkeyteen. Harjoitellaan palautteen antamista toisille rakentavalla ja kehittävällä tavalla. Valmistetaan enintään 30 min. esitys, jota esitetään vähintään kaksi kertaa.

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota ryhmätyöskentelyn vastuunkantoon ja roolinrakennustyön laajuuteen. Arvioidaan myös oppilaan ilmaisukyvyn kehittymistä ja kykyä hahmottaa prosessin kulku ja oma toiminta osana isompaa kokonaisuutta. Arviointi suoritetaan ryhmäarviointina, positiivisen palautteenannon keinoin.

 

 

LAAJENNETTU DRAMATURGIA vsk B3 (114h)

Tavoitteet

• Tutustutaan siihen, mitä kaikkea esitys voi olla

• Dramaturgisten peruskäsitteiden (kuten juoni ja tarina) ymmärtäminen

• Dramaturgisen prosessin hahmottaminen ja keskeneräisyyden sietäminen

• Tutustutaan teatteriesityksen valmistamisen eri osa-alueisiin

Sisältö

Tutkitaan sitä, miten kiinnostava ajatus järjestyy esitykseksi. Luodaan tästä materiaalista yhdessä teos uudella persoonallisella tavalla. Tutustutaan dramaturgisiin käsitteisiin ja lähtökohtiin. Valmistetaan omien aiheiden ja tarinoiden pohjalta esitys. Tutustutaan teatteriin oleellisesti liittyviin taidemuotoihin: valo- ja äänisuunnitteluun, puvustukseen ja lavastukseen. Esitykseen valitaan jokin edellä olevista työalueista ja tutustutaan siihen tarkemmin esityksen tekovaiheessa. 

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota kykyyn kuunnella toisia ja tuoda omia ideoita ryhmän prosessiin. Arvioinnissa kannustetaan myös moninaisten dramaturgisten prosessien tunnistamiseen.

Arviointi suoritetaan ryhmäarviointina, positiivisen palautteenannon keinoin. Tämän lisäksi jokainen oppilas saa esityksen jälkeen ohjaajalta henkilökohtaisen palautteen.

 

VALINNAISET OPINNOT

 

TEATTERIHISTORIA (124 h)

Tavoitteet

• Tunnistaa historian aikana käytettyjä teatterillisia lähestymistapoja ja keinoja

• Ymmärtää teatterihistoria osana kehittyvää nykyteatteria

• Keskeisimpiin näytelmäkirjallisuuden klassikoihin tutustuminen

• Löytää itseä kiinnostavat teatterilliset lähestymistavat ja keinot

Sisältö

Oppilaat saavat länsimaisen teatterihistorian opetusta ja tutustuvat tätä kautta keskeisiin teatterialan vaikuttajiin, sekä klassikkoesityksiin. Oppilaat tutustuvat valitsemaansa teatterihistorian osa-alueeseen, tai klassikkoon ja tekevät siitä sovituksen näyttämölle ajan henkeä kunnioittaen. Pidetään oppimispäiväkirjaa.

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota oppilaan kykyä omaksua annettua tietoa tavoitteena rakentaa omaa käyttöteoriaa.

Palautteen muotona on opettajan ohjaama ryhmäarviointi sekä henkilökohtainen palaute.

Oppimispäiväkirja

Oppilas kirjoittaa oppimispäiväkirjaa itsenäisesti valitsemallaan tavalla. HUOM! Tehdään yhteinen oppimispäiväkirjaohje.

 

 

TYÖPAJAT 2 JAKSOA (124 h)

Tavoitteet

• Valittujen teatterin osa-alueiden ja draaman genrejen tutkiminen

Sisältö

Ryhmä valitsee tarjolla olevista valinnaisaineista kaksi vaihtoehtoa, joihin keskittyvät vuoden aikana. Vaihtoehtoina esim. Improvisaatio, klovneria, naamioteatteri, komedia, skenografia, nykyteatteri, forum-teatteri, monologit, immersiivinen teatteri, nukketeatteri ym. Tarjolla olevat vaihtoehdot vaihtuvat vuosittain. Valituista aineista valmistetaan esitykset, jotka arvioidaan.

Arviointi

Esitykset arvioidaan ryhmäläisten ja ammattilaisen keskustelussa, lisäksi opettaja antaa henkilökohtaisen palautteen. Oppimispäiväkirja toimii pohjana arviointikeskustelulle.

Oppimispäiväkirja

Oppilas kirjoittaa oppimispäiväkirjaa itsenäisesti valitsemallaan tavalla.

 

 

KLASSIKKO VAI NYKÄRI? (124 h)

Tavoitteet

• syventää taitojaan valitsemallaan osa-alueella

• tutustua klassikkonäytelmän ja nykynäytelmän eroavaisuuksiin

• toteuttaa esitys, jossa toteutuvat sekä klassikko- että nykynäytelmän piirteet

Sisältö

Oppilaat toteuttavat esityksen, jossa he käyttävät mahdollisimman laaja-alaisesti opinnoissa saavuttamiaan taitoja. Teatteriesityksen ideointi, suunnittelu ja toteutus tehdään siten, että kukin oppilas pääsee mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan itselleen mielenkiintoiseksi katsomaansa teatterin osa-aluetta.

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota omaan taidekäsitykseen ja kykyyn reflektoida omaa oppimistaan ja omia taitoja.

Opettaja antaa henkilökohtaisen palautteen oppilaille joko suullisesti tai kirjallisesti.

Oppimispäiväkirja

Oppilas kirjoittaa oppimispäiväkirjaa itsenäisesti valitsemallaan tavalla. Oppimispäiväkirjaan tulee sisällyttää havaintoja prosessista ja valmiista esityksestä.

 

TEATTERITAIDE OSANA YHTEISKUNTAA (138 h)

Tavoitteet

• Harjoittaa ja löytää oma persoonallinen tapa ilmaista esityksen keinoin yhteiskunnallista teemaa tai aihealuetta

• käyttää omia kokemuksia taiteellisen työn lähtökohtana

• kannustaa oppilasta havainnoimaan teatteritaidetta yhteiskunnallisena ilmiönä

• ohjata oppilasta analysoimaan kriittisesti kokemaansa ja näkemäänsä, myös yhteiskunnallisuuden ja osallisuuden näkökulmasta

• rohkaista oppilasta unelmoimaan toisenlaisesta yhteiskunnasta teatterin keinoin

Sisältö

Valmistetaan esitys oppilaiden omien kiinnostuksen kohteiden pohjalta. 

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota oppilaan kykyyn käyttää omia kokemuksia teatterityön materiaalina ja hahmottaa itsensä osaksi yhteiskuntaa.

Opettaja antaa henkilökohtaisen palautteen oppilaille joko suullisesti tai kirjallisesti.

Oppimispäiväkirja

Oppilas kirjoittaa oppimispäiväkirjaa itsenäisesti. Oppimispäiväkirjaan tulee sisällyttää pohdintaa omasta toiminnastaan ryhmässä ja yhteiskunnassa.

 

 

PÄÄTTÖTYÖ vsk 12 (250 h)

Tavoitteet

• Kyky persoonalliseen taiteellisen työskentelyyn

• Itsenäisen taiteellisen prosessin hallitseminen

• Oppilas pystyy saavuttamaan asettamiaan taiteellisia tavoitteita

Sisältö

Opiskelijat toteuttavat syventävien opintojen päätteeksi esityksen ja tekevät

siitä kirjallisen raportin, jossa arvioivat työskentelyprosessia ja omaa osaamistaan.

Arviointi

Opiskelija saa kahden arvioitsijan laatiman kirjallisen kuvauksen

päättötyöstään ja osaamisestaan syventävissä opinnoissa. Lisäksi oppilas saa opettajalta ja ulkopuoliselta arvioijalta henkilökohtaisen palautteen.

Oppimispäiväkirja

Oppilas kirjoittaa oppimispäiväkirjaa itsenäisesti harjoitusajan ulkopuolella valitsemallaan tavalla. Oppimispäiväkirjaan tulee kuvailla laajasti omaa taidekäsitystä ja sitä, miten se näkyy lopputyössä. Oppimispäiväkirja on osa arviointia.