Taiteen perusopetuksen teatteritaiteen laajan oppimäärän opetussuunnitelma

Sisällysluettelo

1.     YLEISTÄ

1.1.       Riihimäen Nuorisoteatteri 

1.2.       Laaja teatteritaiteen perusopetus

1.3.       Laki taiteen perusopetuksesta

1.4.       Riihimäen Nuorisoteatterin arvot

1.5.       Riihimäen Nuorisoteatterin toiminta-ajatus ja tavoitteet

1.6.       EU:n elinikäisen oppimisen avaintaidot

2.     OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN

2.1.       Oppimisympäristö

2.2.       Yhteistyö ja paikallinen oppimisympäristö

2.3.       Toimintakulttuuri

2.4.       Oppilaaksi ottaminen ja vapaaoppilaspaikat

2.5.       Opettajat

2.6.       Organisaatio

2.7.       Talous

3.     OPETUKSEN RAKENNE JA LAAJUUS

3.1.       Varhaisiän teatterikasvatus

3.2.       Teatteritaiteen perusopinnot

3.3.       Opetuksen tuntimäärät

3.4.       Muualla suoritetut opinnot

3.5.       HOPS

3.6.       Lukuvuosi 

3.7.       Jäsen- ja lukukausimaksut

4.     OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ

4.1.       Opetuksen tavoitteet

4.2.       Opetuksen sisältö

4.3.       Harrastajaohjaajat

5.     OPETUKSEN ARVIOINTI 

5.1.       Arvioinnin muodoista tiedottaminen

5.2.       Opettajan antama palaute työskentelystä ja käyttäytymisestä

5.3.       Vertaisarviointi 

5.4.       Ryhmäarviointi itsearviointitaitojen harjoittajana

5.5.       Itsearviointi oppilaan itsetuntemuksen ja myönteisen minäkuvan tukijana

5.6.       Oppimispäiväkirjaohje

5.7.       Arviointikeskustelu oppilaan kanssa

5.8.       Todistukset

5.9.       Huoltajien osallisuus

6.     KOULUN SISÄINEN ARVIOINTI 

6.1.       Koulun jatkuva kehitys

6.2.       Toiminnan laadun valvonta ja arviointi 

1.YLEISTÄ

Riihimäen Nuorisoteatterin opetussuunnitelman perustana ovat valtakunnallisen teatteritaiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet.

Opetussuunnitelma on työväline, joka muuttuu ja kehittyy toiminnan mukana.

1.1.Riihimäen Nuorisoteatteri

Riihimäen Nuorisoteatteri ry. on yleishyödyllinen voittoa tavoittelematon yhdistys, joka antaa laajaa teatteritaiteen perusopetusta. Nuorisoteatteri perustettiin vuonna 1991 ja toiminta pyöri harrastajien voimin vuoteen 2002 asti, jolloin taloon palkattiin ensimmäinen toiminnanjohtaja. Vuoden 2017 syksyllä Riihimäen Nuorisoteatterissa oli 580 aktiivista jäsentä, jotka muodostavat 34 harjoitusryhmää. Jäsenet ovat iältään 3-75-vuotiaita. Nuorisoteatterissa tulee ensi-iltaan n. 30 esitystä vuodessa, jonka lisäksi kesäisin Nuorisoteatteri tekee koko perheen kesäteatteriesityksen. Talon toiminnasta vastaavat rehtori ja yhdistyksen hallitus.

1.2.Laaja teatteritaiteen perusopetus

Laajan oppimäärän mukaisen opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle mahdollisuus opiskella pitkäjänteisesti teatteritaidetta. Opiskelu luo elinikäiset edellytykset harrastukselle ja antaa valmiuksia jatko-opintoihin.

1.3.Laki taiteen perusopetuksesta

1§ Taiteen perusopetuksen tarkoitus

Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa.

1.4.Riihimäen Nuorisoteatterin arvot

Riihimäen Nuorisoteatterin arvolähtökohta on oppilaan persoonallisen taidekäsityksen hyväksyminen, tukeminen ja kehittäminen. Nuorisoteatterin opetuksen keskeiset arvot ovat opiskelijalähtöisyys ja henkilökohtaisuus. Opetus kannustaa oppilasta luovuuteen, heittäytymiseen ja yhteistyöhön ryhmässä.

1.5.Riihimäen Nuorisoteatterin toiminta-ajatus ja tavoitteet

Riihimäen Nuorisoteatterin opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan henkilökohtaista kehitystä ja rohkaista oppilasta luovuuteen, taiteelliseen ajatteluun ja toimintaan. Opetuksessa tuetaan oppilaan henkilökohtaisen näkemyksen syntymistä teatteritaiteesta. Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan laatua, toimimaan ryhmässä, sietämään epävarmuutta ja luomaan toimintaansa rakenteita. Oppilas oppii myös ymmärtämään keskeiset teatteritaiteen rakenteet ja käsitteet ja oppii sijoittamaan teatteritaiteen taiteen kokonaiskentälle.

Opetus sisältää teatterin tutkimista ja toimintaa yksin ja muiden kanssa. Oppiminen tapahtuu koko ajan vuorovaikutuksessa muiden kanssa, kokien ja kokeillen.

Opetuksen tavoitteena on, että oppilas arvioi aktiivisesti omia kokemuksiaan ja että hänen maailmankuvallaan on mahdollisuus laajentua.

Opetus perustuu ihmiskäsitykseen, jossa ihminen on ainutkertainen ja toimii vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Oppilas on aktiivinen oppija, jonka perusolemukseen kuuluu pyrkiminen hyvään ja itsensä kehittämiseen.

Nuorisoteatterin oppimiskäsitys on, että oppilas haluaa oppia ja hän oppii oppimaan. Näin oppilaan tutkiva ote ja analyyttinen asenne kehittyvät.

Riihimäen Nuorisoteatterin keskeinen toiminta-ajatus on tarjota lapsille ja nuorille teatteriopetusta hyväksyvässä, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomassa ympäristössä, opiskelijan perheen varallisuudesta riippumatta.

Riihimäen Nuorisoteatteri pyrkii osaltaan tukemaan EU:n elinikäisen oppimisen avaintaitojen toteutumista.

1.6.EU:n elinikäisen oppimisen avaintaidot

Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus 2006/962/EY, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, elinikäisen oppimisen avaintaidoista (EUVL L 394, 30.12.2006

Elinikäisen oppimisen avaintaidot ovat asiayhteyteen sopivien tietojen, taitojen ja asenteiden kokonaisuus. Niitä tarvitaan erityisesti henkilökohtaisen onnistumisen tunnetta ja kehitystä, sosiaalista osallisuutta, aktiivista kansalaisuutta ja työtä varten.

Avaintaidot ovat tietoyhteiskunnassa välttämättömiä. Ne takaavat työvoiman suuremman joustavuuden, jolloin nopea sopeutuminen entistä voimakkaammin verkottuneen maailman jatkuviin muutoksiin on mahdollista. Avaintaidoilla on suuri merkitys myös innovoinnille, tuottavuudelle ja kilpailukyvylle, ja ne lisäävät osaltaan työntekijöiden motivaatiota ja tyytyväisyyttä sekä parantavat työn laatua.

Avaintaitojen omaksuminen on tärkeää pakollisen oppivelvollisuutensa loppuvaiheessa oleville nuorille, sillä avaintaidoista he saavat aikuiselämässä ja erityisesti työelämässä tarvittavia valmiuksia sekä voivat muodostaa jatko-opinnoissa tarvittavan perustan kaikissa elämänvaiheissa oleville aikuisille taitojen kehittämisen ja päivittämisen kautta.

Riihimäen Nuorisoteatterissa toteutuvat avaintaidot:
  1. Viestintä äidinkielellä, mikä tarkoittaa kykyä ilmaista ja tulkita käsitteitä, ajatuksia, tunteita, faktoja ja mielipiteitä sekä suullisesti että kirjallisesti (kuullun ymmärtäminen, puhuminen, lukeminen ja kirjoittaminen), sekä kykyä olla asianmukaisessa ja luovassa kielellisessä vuorovaikutuksessa kaikissa sosiaaliseen elämään ja kulttuuriin liittyvissä tilanteissa.
  2. Oppimistaidot eli oppimaan oppiminen liittyvät oppimiseen, oman, joko yksin tai ryhmässä tapahtuvan oppimisen tavoitteiden määrittelyyn ja organisointiin omien tarpeiden mukaan sekä tietoisuuteen menetelmistä ja mahdollisuuksista.
  3. Sosiaalisuuteen ja kansalaisuuteen liittyvät taidot. Sosiaalisuuteen liittyvillä taidoilla tarkoitetaan henkilökohtaisia taitoja, ihmissuhdetaitoja ja kulttuurien välisiä taitoja sekä kaikkia käyttäytymisen muotoja, jotka antavat yksilöille valmiudet osallistua vaikuttaen ja rakentavalla tavalla yhteiskunta- ja työelämään. Nämä taidot liittyvät henkilökohtaiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Olennaisen tärkeää on ymmärtää yksilöiden eri toimintaympäristöissä noudattamia käyttäytymissääntöjä ja tapoja. Kansalaisuuteen liittyvien taitojen ja erityisesti sosiaalisten ja poliittisten käsitteiden ja rakenteiden (demokratia, oikeus, tasa-arvo, kansalaisuus ja kansalaisoikeudet) tuntemuksen avulla yksilöt voivat osallistua aktiiviseen ja demokraattiseen toimintaan.
  4. Aloitekyky ja yrittäjyys tarkoittaa kykyä muuntaa ideat toiminnaksi. Siihen sisältyy luovuutta, innovointia ja riskinottoa sekä kyky suunnitella ja toteuttaa projekteja tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksilö on tietoinen työnsä laajemmasta kehyksestä ja kykenee hyödyntämään uusia tilaisuuksia. Aloitekyky ja yrittäjyys ovat myös perusta erityistaidoille ja -tiedolle, joita tarvitsevat sosiaalista tai kaupallista yritystoimintaa käynnistävät tai siihen osallistuvat henkilöt. Tähän pitäisi sisältyä tieto eettisistä arvoista, ja sen pitäisi edistää hyvää hallintotapaa.
  5. Tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot, mihin kuuluu ymmärrys siitä, mikä merkitys on ajatusten, kokemusten ja tunteiden luovalla ilmaisemisella eri välineiden avulla (musiikki, esittävät taiteet, kirjallisuus ja kuvataiteet).

2.OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN

2.1.Oppimisympäristö

Oppimisympäristön suunnittelussa on otettu huomioon fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Oppimisympäristö heijastaa myös Riihimäen Nuorisoteatterin arvoja, tukee oppilaan monipuolista ja turvallista kasvua ja oppimista sekä antaa onnistumisen kokemuksia. Oppimisympäristöä ovat myös oppilaan elinpiiri, työ- ja kulttuurielämä. Yhteistyö oppilaan huoltajien kanssa on keskeistä.

Riihimäen Nuorisoteatteri on positiivisen pedagogiikan koulu. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ilolla ja myönteisillä tunteilla on suuri vaikutus oppimiseen ja muistamiseen. Vahvuusperusteinen opetus nojaa positiiviseen pedagogiikkaan, joka on koko koulun yhteinen asia: hyväksyvä ja myönteinen ilmapiiri, joka virheiden etsimisen sijaan keskittyy vahvuuksiin.

Vahvuusperusteinen opetus tarkoittaa opetusta, jossa positiivisen pedagogiikan kautta vahvistetaan oppilaan omia ydinvahvuuksia. Opetuksen tavoitteena on ennen kaikkea myönteinen itsetuntemus, joka säteilee myös oppimisen alueelle.

Riihimäen Nuorisoteatterin ensisijainen esitystila on Riihimäen keskustassa sijaitseva 1917 rakennettu entinen elokuvateatteri Kino Sampo (os. suokatu 9).  Sali on perinteinen teatteritila kiinteine katsomoineen. Salissa on 150 paikkaa.

Nuorisoteatterin toinen ja kolmas harjoitustila ja toimisto sijaitsevat kauppakeskus Majakassa (Hämeenkatu 25-27). Salit soveltuvat monenlaiseen esitys- ja harjoitustoimintaan. Tiloissa ei ole kiinteää katsomoa, vaan irtotuolit, joista voi rakentaa tarvittavan katsomon. Istuimia n. 45 kpl.

Neljän harjoitustila Verstas sekä Nuorisoteatterin lavastamo sijaitsevat osoitteessa Junailijankatu 13. Sali soveltuu monenlaiseen esitys- ja harjoitustoimintaan. Tiloissa ei ole kiinteää katsomoa, vaan irtotuolit, joista voi rakentaa tarvittavan katsomon. Istuimia n. 50 kpl.

Hausjärven, Hyvinkään ja Lopen ryhmät toimivat kuntien tarjoamissa tiloissa. Kaikki ryhmät esiintyvät Kino Sammossa kerran vuodessa järjestettävillä kevätfestareilla.

Kaikissa Nuorisoteatterin tiloissa on harjoituskäyttöön tarkoitetut välineet: Äänentoistolaitteet, jumppamatot, kyniä ja paperia sekä tarvittavat ensiapuvälineet. Harjoituksissa tarvittava teatterirekvisiitta ja puvut löytyvät sekä Majakan harjoitustilojen viereisestä puvustosta, että erillisestä varastosta (Hämeenkatu 44).

Kesäisin Nuorisoteatteri esittää kesäteatteria Allinnan montussa (Penttilänkatu 7). Allinnan montussa on kiinteä katsomo (n. 400 istumapaikkaa) ja lava.

Nuorisoteatteri esiintyy vakituisesti myös mm. Riihimäen Kirjastolla, Graniitin aukiolla, ym.

2.2.Yhteistyö ja paikallinen oppimisympäristö

Riihimäen Nuorisoteatterin oppimisympäristöä tarkastellaan myös laajempana paikkana tai alueena – kuinka erilaisia oppilaitoksen ulkopuolisia paikkoja voidaan hyödyntää opetuksessa? Näin oppimisen tiloina nähdään myös koulun ulkopuoliset paikat; esim. työpaikat, museot, luonto tai kaupunki.

Riihimäen Nuorisoteatteri toimii yhteistyössä muiden Riihimäen ja lähiseutujen kulttuurivaikuttajien kanssa. Pyrkimys on tehdä vähintään yksi yhteistyöproduktion vuodessa toisen taidekoulun kanssa. Tämän lisäksi osallistumme mahdollisuuksien mukaan Riihimäen tapahtumiin ja näymme kaupunkikuvassa mahdollisimman usein.

Riihimäen Teatteri on lähin ammattiteatteri, jossa teemme useimmat teatterivierailut ja jonka olemassaolosta Nuorisoteatteri saa synergiaetuja, kuten mahdolliset laitelainat, avustajien mahdollinen rekrytointi, yhteiset hankkeet, ym.

Riihimäen Nuorisoteatteri pyrkii aktiivisesti olemaan yhteydessä myös muihin laajaa taiteen perusopetusta antaviin kouluihin sekä Riihimäellä, että lähialueilla.

2.3.Toimintakulttuuri

Taiteen perusopetuksen oppilaitoksen toimintakulttuuri muotoutuu työtä ohjaavien normien tulkinnasta, vakiintuneista käytännöistä sekä sen jäsenten ajattelu- ja toimintatavoista. Yhteinen toimintakulttuuri edistää taiteen perusopetuksen tehtävän, arvoperustan ja oppimiskäsityksen mukaisen opetuksen toteuttamista. Toimintakulttuuri tulee näkyväksi kaikessa toiminnassa sekä vaikuttaa oppilaan kokemukseen osallisuudesta ja opetuksen laadusta

Taiteen perusopetuksessa on tavoitteena luoda oppimista ja kestävää hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria, mikä edellyttää aitoa kohtaamista sekä välittävää ja kunnioittavaa vuorovaikutusta. Lähtökohtana on yhteisön jäsenten kokemus osallisuudesta, joka syntyy yhdessä toimimisesta ja kaikkien ottamisesta mukaan toimintaan. Kannustavassa toimintakulttuurissa hyväksytään myös oppiminen epäonnistumisten kautta. Arjen valinnoissa ja toiminnassa otetaan huomioon kestävä elämäntapa, kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus.

Yhteinen toimintakulttuuri ohjaa myös taiteenalaan liittyvien oikeudellisesti suojeltujen etujen kuten sananvapauden, yksityisyyden suojan ja tekijänoikeuksien tuntemiseen

Toimintakulttuurin kehittäminen tarkoittaa jatkuvaa pedagogiikan ja taiteenalan osaamisen kehittämistä. Olennaista toimintakulttuurin kehittämisessä on oppilaitoksen johtaminen sekä opetuksen arkikäytäntöjen organisointi, suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi. Avointa ja rakentavaa vuorovaikutusta tarvitaan sekä oppilaitosyhteisön sisäisessä että huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävässä yhteistyössä.

Toimintakulttuuri on yhteistyön toteutukseen olennaisesti vaikuttavia yhteiskunnallisia, taloudellisia, kulttuurisia, sosiaalisia ja luonnonympäristöön liittyviä tekijöitä. Toimintaympäristö kuvastaa Nuorisoteatterin arvoja ja työympäristön ilmapiiriä.

Nuorisoteatterissa on positiivinen toimintakulttuuri, joka tukee jokaisen ainutlaatuisen yksilön omannäköistä kasvua.

Riihimäen Nuorisoteatterin positiivinen toimintaympäristö on
  • vastuullinen
  • tasa-arvoinen
  • hyväksyvä
  • yksilölähtöinen
  • oikeudenmukainen
  • avoin
  • sekä fyysisesti että henkisesti turvallinen
  • keskusteleva
  • tavoitteellinen

Nuorisoteatterissa on tehty yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat, joita koko koulu on sitoutunut noudattamaan.

2.4.Oppilaaksi ottaminen ja vapaaoppilaspaikat

Uusia oppilaita otetaan joka syksy. Elokuussa järjestetään valintakoepäivä, jolloin tehdään leikkimielisesti teatteriharjoituksia ja haastatellaan hakijat. Valintakoepäivän tarkoitus on muodostaa mahdollisimman hyvin toimivat ryhmät. Ryhmänmuodostuksen keskeisiä periaatteita ovat ikäjakauma ja mahdollinen erityisen tuen tarve. Mikäli hakijoita tulee enemmän kuin on mahdollisuus ottaa jäseniksi, arvotaan valitut ja varasijat. Mikäli ryhmäläinen lopettaa ensimmäisen lukukauden aikana, valitaan hänen tilalleen uusi ryhmäläinen varasijoilta järjestyksessä.

Opetusryhmät muodostetaan iän mukaan. Opetusryhmä etenee opetussuunnitelman mukaisesti opinnoissaan. Mikäli oppilas tekee opetusryhmänsä ulkopuolella opintoja, hänen tulee neuvotella henkilökohtaisesta opinto-ohjelmastaan rehtorin kanssa.

Uusi oppilas aloittaa aina perusopetustasolla yksi. Aiemmin hankittu osaaminen voidaan dokumenttien tai näyttöjen perusteella tunnistaa ja tunnustaa sopivaksi katsottavalla tavalla.

Vapaaoppilaspaikkoja, maksun alennuksia ja laskun eräpäivän siirtoa anotaan kirjallisesti Riihimäen Nuorisoteatterin rehtorilta.  Vapaaoppilaspaikoilla ja maksunalennuksilla pyritään minimoimaan taloudellisten seikkojen nouseminen esteeksi opiskelulle.

2.5.Opettajat

Riihimäen Nuorisoteatterin opettajakunta on pätevää ja ammattitaitoista. Kaikki opettajat vastaavat oman opetustyönsä suunnittelusta ja toteutuksesta.

Opettajat kokoontuvat kerran kuukaudessa opettajien kokouksessa, missä sovitaan yhteisistä tapahtumista, vaihdetaan ryhmien kuulumisia ja keskustellaan opetussuunnitelmasta.

Opettajia tuetaan ideoimaan ja toteuttamaan uusia kokeiluja, joiden tavoitteena on kehittää koulun opetusta tai nostaa teatterin taiteellista tasoa

Koulun henkilökunnan palvelussuhteen ehtona sovelletaan Teatteri-ja Mediatyöntekijöiden liiton työehtosopimusta.

Riihimäen Nuorisoteatterissa työskentelee seuraavat henkilöt:

Kira Boesen-Muhonen, rehtori, MA in educational leadership (JYU), BFA in theater performance (USA)

Sanna Saarela, tuntiopettaja, teatteritaiteen maisteri, teatteriopettaja (TEAK)

Jukka Heiskanen, tuntiopettaja, teatteritaiteen maisteri, teatteriopettaja (TEAK)

Jatta Harakkamäki, tuntiopettaja, teatteritaiteen maisteri, teatteriopettaja (TEAK)

Tuukka Jukola, tuntiopettaja, teatteri-ilmaisunohjaaja (AMK)

Juhana Rönnkvist, tuntiopettaja, teatteri-ilmaisunohjaaja (AMK)

Essi Rönnkvist, tuntiopettaja, teatteri-ilmaisunohjaaja (AMK)

Timo Sinivuori, teatterityön opettaja (TEAK), LO, kasvatustieteiden tohtori (toimii tarvittaessa resurssiopettajana)

Hanne Rintanen, järjestäjä, oppisopimuskoulutus

Eva Lindblom, tuottaja, kulttuurituottaja AMK

Saara Mylläri, puvustaja ja puvustonhoitaja, Pukusuunnittelija AMK

Sari Kallio, sihteeri, media-assistentti

Keijo Lindberg, kiinteistönhoitaja, oppisopimuskoulutus

Essi Koskelo, tarpeistonvalmistaja, oppisopimuskoulutus

Lisäksi Nuorisoteatterissa työskentelee mm. Hämeen työllisyyshanke Triplan kautta työntekijöitä.

2.6.Organisaatio

Hallitus

Hallitukseen kuuluu Nuorisoteatterin vanhimpia jäseniä, sekä kutsujäseninä teatterialan ammattilaisia. Hallitus kokoontuu kerran kuussa ja päättää Nuorisoteatterin toiminnan päälinjauksista yhdessä rehtorin kanssa. Hallitukseen kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään neljä ja enintään kahdeksan muuta varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan vuosikokouksessa, josta alkaa toimikausi. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, jos puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Hallitus valitsee vuosittain keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sihteerin. Asioiden valmistelua ja juoksevien asioiden hoitoa varten voi hallitus asettaa työvaliokunnan, jonka tehtävät se määrää.

Hallituksen tehtävänä on lisäksi:

  • Huolehtia, että yhdistyksen toiminnasta pidetään lainmukaista kirjanpitoa ja jäsenluetteloa.
  • Kutsua koolle yhdistyksen kokoukset.
  • Valmistella yhdistyksen kokouksissa esille tulevat asiat.

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä sihteerin tai rehtorin kanssa. Yhdistyksen vuosikokous pidetään helmikuun aikana, hallituksen määräämänä ajankohtana. Muita kokouksia pidetään, jos hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää ilmoitetun asian käsittelemistä varten.

Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Jäsenille ilmoitetaan kokouksesta vuosikokouksen päätetyllä tavalla: ilmoituksilla Nuorisoteatterin tiloissa, sekä lehti-ilmoituksella kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.

Työntekijät

Riihimäen Nuorisoteatterissa työskentelee rehtori, päätoimisia teatteriopettajia ja tuntiopettajia. Laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on soveltuva alan ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto tai asianomaisen taiteenalan vähintään opistoasteinen opettajantutkinto. Rehtoriksi on kelpoinen henkilö, jolla on:

 1) ylempi korkeakoulututkinto

2) koulutusmuodon opettajan kelpoisuus;

3) riittävä työkokemus opettajan tehtävissä; sekä

4) opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus. (3.11.2005/865)

Vanhempainyhdistys

Vanhempainyhdistys on vapaaehtoisten nuorisoteatterilaisten vanhempien toimintaa. Vanhempainyhdistyksen tarkoitus on kerätä rahaa Nuorisoteatterille ja järjestää Nuorisoteatteria tukevaa toimintaa. Vanhempainyhdistyksellä ei ole säännöllistä toimintaa.

2.7.Talous

Riihimäen Nuorisoteatterin taloudellinen pohja jakautuu kolmeen osaan.

–       Oppilasmaksut

–       Lipputulot

–       Avustukset (mm. Riihimäen kaupunki)

Nuorisoteatteri pääsi valtionosuuden piiriin 2020 tammikuusta alkaen. Tämä sekä vakauttaa RNT:n taloutta, että antaa nuorisoteatterille uuden statuksen valtionosuuskouluna.

Valtionosuus tarkoittaa sitä, että Riihimäen Nuorisoteatteri sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä luvan järjestää taiteen perusopetusta sekä saada siihen laskennallisten opetustuntien mukaan määräytyvää valtionosuutta. Riihimäen Nuorisoteatterin yksikköhinta on 81,45 € ja vahvistettujen opetustuntien lukumäärä on 2176. Näin ollen valtionosuuden laskennallinen peruste on 177 235€, josta valtionosuus on 56 %.

Riihimäen Nuorisoteatteri on yleishyödyllinen voittoa tavoittelematon yhdistys. Opetustoiminta rahoitetaan jäsenmaksujen ja avustuksien turvin. Riihimäen kaupunki avustaa Nuorisoteatteria 50 000€:lla vuodessa. Esitystoiminnan tarkoitus on rahoittaa itse itsensä ja muutamalla isommalla produktiolla vuodessa tuotetaan rahaa opetustoiminnan kehittämiseen. Riihimäen Nuorisoteatterin omarahoitusosuus on 65%.

Toiminnan jatkuvuus on turvattu, peruskustannukset ovat pienet ja henkilöstökulut suorassa suhteessa oppilaiden määrään.

Riihimäen Kaupunki tukee Nuorisoteatteria myös subventoimalla Kino Sammon tuntivuokraa aikuisten kohdalla 30 % ja alle 18 v. kohdalla 70 %. Nuorisoteatteri maksaa tuntivuokraa kaupungille ja kaupunki huolehtii talon kunnossapidosta.

3.OPETUKSEN RAKENNE JA LAAJUUS

Riihimäen Nuorisoteatterissa annetaan laajaa teatteritaiteen perusopetusta. Laajan oppimäärän opinnot muodostuvat taiteenalan perusopinnoista (vsk1-7) ja syventävistä opinnoista (vsk 8-12). Laajan oppimäärän laskennallinen laajuus on 1300 tuntia, josta perusopintojen laskennallinen laajuus on 540 tuntia ja syventävien opintojen 760 tuntia. Laskennallisen laajuuden tunti on 45 minuuttia. Laaja oppimäärä antaa oppilaalle mahdollisuuden syventää ja laajentaa taiteen perusopetukseen sisältyvää opiskelua.

3.1.Varhaisiän teatterikasvatus

Varhaisiän teatterikasvatuksessa oppilas tutustuu leikin kautta teatteritaiteen maailmaa. Oppilas oppii leikkimään pareittain ja ryhmässä sekä kertomaan tarinoita yhdessä muiden kanssa. Oppilas eläytyy erilaisiin tilanteisiin leikin kautta. Oppilas opettelee keskittymään ja harjoittelee rakentavan vuorovaikutuksen perusteita aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa.

Teatteritaiteen varhaisiän opinnot on tarkoitettu 3-6 -vuotiaille.  Opetus alkaa ohjatusta leikistä ja peleistä sekä yhdessä toimimisen harjoittelusta. Roolileikkien avulla harjoitellaan tunteiden tunnistamista ja niiden ilmaisua. Opetuksessa vahvistetaan lapsen luontaista kykyä yhdistää luovasti taiteen eri alueita. Katsottavana olemiseen tutustutaan leikin kautta. Tavoitteena on rohkaista ja innostaa teatterileikkiin. Opinnot valmentavat teatteritaiteen perusopetukseen

3.2.Teatteritaiteen perusopinnot

Riihimäen Nuorisoteatterissa annetaan laajaa teatteritaiteen perusopetusta. Laajan oppimäärän opinnot muodostuvat taiteenalan perusopinnoista (vsk1-7) ja syventävistä opinnoista (vsk 8-12). Laajan oppimäärän laskennallinen laajuus on 1300 tuntia, josta perusopintojen laskennallinen laajuus on 540 tuntia ja syventävien opintojen 760 tuntia. Lisäksi varhaisiän teatterikasvatus.

Laskennallisen laajuuden tunti on 45 minuuttia. Laaja oppimäärä antaa oppilaalle mahdollisuuden syventää ja laajentaa taiteen perusopetukseen sisältyvää opiskelua.

3.3.Opetuksen tuntimäärät

Varhaisiän teatterikasvatus

Opetustaso Ikä Opetustunnit/lukuvuosi Max ryhmäkoko
Tenavat 3-4 v. 36 12
Esiopetus 5-6v. 48 15

Opinnot etenevät alla olevan taulukon mukaan, mikäli oppilaan aloitusikä on 7-11 vuotta.

Opetustaso Ikä Opetustunnit/lukuvuosi Max ryhmäkoko
A 1 7 v. 48 h 18
A 2 8 v. 58 h 18
A 3 9 v. 68 h 18
A 4 10 v. 68 h 18
A 5 11 v. 72 h 18
A 6 12 v. 113 h 18
A 7 13 v. 113 h 18
A8 14 v. 120h 18
A9 15 v. 120 h 18
A10 16 v. 120 h 18
A11 17 v. 150 h 18
A12 18 v. 250 h 18

Perusopinnot etenevät alla olevan taulukon mukaan, mikäli oppilaan aloitusikä on 12-17 v.

Opetustaso Ikä Opetustunnit/lukuvuosi Max ryhmäkoko
B 1 12 v. 100 h 18
B 2 13v. 101 h 18
B 3 14 v. 113 h 18
A 6 15 v. 113 h 18
A 7 16 v. 113 h 18
A8 17 v. 120h 18  
A9 18 v. 120 h 18  
A10 19 v. 120 h 18  
A11 20 v. 150 h 18  
A12 21 v. 250 h 18  

yhteensä 1300 h

3.4.Muualla suoritetut opinnot

Oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustaminen tehdään perustuen selvityksiin oppilaan opinnoista tai näyttöihin osaamisesta sekä suhteessa kunkin hyväksiluettavan opintokokonaisuuden tavoitteisiin ja sisältöihin. Myös oppilaan siirtyessä opiskelemaan oppimäärästä toiseen osaamisen tunnustamisessa ja opintojen hyväksilukemisessa menetellään, kuten edellä on kuvattu. Muut alaan liittyvät opinnot voidaan myös merkitä sivuaineeksi. Nuorisoteatteri kannustaa oppilaitaan valitsemaan kursseja myös talon ulkopuolelta ja tavoittelemaan omia kiinnostuksen kohteitaan.

3.5.HOPS

Henkilökohtainen opetussuunnitelma tehdään jokaiselle oppilaalle viimeistään perusopintojen viimeisellä vuosikurssilla. HOPSin tarkoitus on tukea oppilasta tunnistamaan omat vahvuusalueensa ja/tai kiinnostuksen kohteensa ja valitsemaan sen mukaisia opintoja ja projekteja. HOPS laaditaan henkilökohtaisessa keskustelussa rehtorin kanssa ja sitä täydennetään joka vuosi.

3.6.Lukuvuosi

Riihimäen Nuorisoteatterin pääsykokeet ovat elokuun tai toisella viikolla ja varsinainen toiminta alkaa elokuun puolessa välissä. Syys- ja talvilomat pidetään Riihimäen koulujen aikataulun mukaisesti. Joululoma on joulukuun puolesta välistä tammikuun alkuun ja toimintaa päättyy toukokuun puolessa välissä. Kesällä Riihimäen Nuorisoteatteri järjestää Riihimäen kaupungin kesäleirejä yhdessä muiden toimijoiden kanssa kesäkuun alussa, mutta muuten nuorisoteatteri ei anna varsinaista opetusta, vaan keskittyy kesäteatterin esityksiin.

3.7.Jäsen- ja lukukausimaksut

Lukukausimaksuun sisältyy vakuutus, joka kattaa tapaturmat teatterilla. Jäsenmaksun maksettuaan oppilas on Nuorisoteatterin jäsen.  Jäsenet saavat digitaalisen jäsenkortin, jolla pääsee ilmaiseksi kaikkiin Nuorisoteatterin esityksiin ja saa alennuksia Nuorisoteatterin yhteistyökumppaneilta.

4.OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ

4.1.Opetuksen tavoitteet

  • Tukea oppilaan minäkuvan kasvua ja kehittymistä
  • Tukea hänen kykyään jäsentää ympäröivää todellisuutta
  • Tukea oppilaan kehittymistä hänen omista lähtökohdistaan
  • Totuttaa oppilas sekä itsenäiseen että ryhmätyöskentelyyn
  • Rohkaista oppilasta ilmaisemaan ajatuksiaan, tunteitaan ja tavoitteitaan teatteritaiteen keinoin
  • Rohkaista oppilasta itseilmaisuun myös muualla kuin teatterissa
  • Lisätä oppilaan kykyä oivaltaa elämän ilmiöitä mielikuvituksen kautta
  • Kehittää eläytymiskykyä
  • Kehittää keskittymiskykyä ja oppia kunnioittamaan toisen työskentelyä
  • Kehittää oppilaan vuorovaikutustaitoja
  • Kehittää oppilaan kykyä toimia luontevasti erilaisissa tilanteissa, lisätä oppilaan herkkyyttä aistia, kokea ja eläytyä tilanteisiin
  • Saavuttaa tietoisuus omasta kehosta ja sen toiminnasta
  • Kehittää oppilaan teatteritaiteen tietämystä, omaa taiteellista ajattelua ja ilmaisutapaa
  • Antaa perusteet teatteritaiteen harrastamiselle ja pohjan jatko-opintoihin hakeutumiselle
  • Harjoitella itsereflektion taitoja oppimispäiväkirjan muodossa

4.2.Opetuksen sisältö

Opintokokonaisuuksien 1-3 keskeinen sisältö on tutkia roolihenkilöiden toimintaa fiktiivisissä tilanteissa. Keskeistä ovat oppilaiden erilaiset tulkinnat ja erilainen ymmärrys tilanteista ja roolihenkilöiden toiminnasta. Tulkintoja kokeillaan toimimalla roolihenkilöinä erilaisissa tilanteissa. Samalla tutkitaan, miten kuvitteellinen tarina rakentuu ja välittyy katsojalle.

Opintokokonaisuuksien 4-7 keskeinen sisältö on tutustua teatterin moninaisuuteen ja eri työntekijöiden erityistehtäviin. Keskeistä on syventää oppilaan omaa taidekäsitystä ja kiinnostuksen kohteita.

Oppilaat käyvät katsomassa opintojen aikana vähintään kaksi teatteriesitystä ja analysoivat ne ohjaajan avustuksella.

Opintokokonaisuudet 8-12 painottuvat selkeästi teatteritaiteeseen liittyvien tietojen ja taitojen syvällisempään ymmärtämiseen. Samalla opinnoissa painotetaan taiteellisen prosessin itsenäisyyttä, pitkäjännitteisyyttä ja harjoitellaan epävarmuuden sietoa. Oppilasta autetaan tunnistamaan oma taiteellinen polkunsa. Oppilaan oma tapa tehdä teatteria ja omat kiinnostusalueet nousevat keskeiseen asemaan.

Oppilaat käyvät katsomassa vähintään seitsemän teatteriesitystä ja tekevät yhden teatterivierailun.

Oppilaat harjoittelevat oppimispäiväkirjan avulla itsereflektiota, oppimisen mietiskelyä, harkintaa, heijastusta, jonka avulla oppija heijastaa oppimansa käsityksen näkyviin. Reflektiossa oppija tarkastelee ja käsittelee uusia kokemuksiaan voidakseen muodostaa uutta tietoa tai uusia näkökulmia aikaisempiin tietoihinsa. Reflektiivinen oppija on vuorovaikutuksessa sekä ympäristönsä että itsensä kanssa. Hän arvioi oppimistehtävän vaikeutta ja sen vaatimuksia suhteessa itseensä. Reflektio pitääkin sisällään myös affektiivisia, tunteisiin ja arvoihin liittyviä osia.

TENAVATEATTERI

Tavoitteet

–       Tutustuminen leikin ja aistiharjoitusten kautta teatterin maailmaan

–       Ryhmässä toimimisen harjoittelu

–       Oman rohkeuden löytäminen

Sisältö

Tutustutaan teatterin maailmaan erilaisten teatterileikkien ja aistiharjoitusten kautta. Harjoitellaan ryhmässä toimimista ja yhdessä tekemistä. Kokeillaan ja kannustetaan rohkeasti ilmaisemaan itseään ryhmässä. Järjestetään vanhemmille kevätkaudella avoimet harjoitukset, jossa voidaan esitellä ryhmän toimintaa kevyen demon avulla

Arviointi

Arviointi suoritetaan ryhmäarviointina, positiivisen palautteenannon keinoin. Lue lisää arvioinnista kohdassa 5.

ESKARIT

Tavoitteet

–       Tutustuminen teatteriin ilmaisuvälineenä

–       Ryhmäytyminen ja ryhmätyöskentelyn harjoittelu

–       Keskittymiskyvyn kehittyminen

–       Tarinoiden maailmaan tutustuminen

Sisältö

Tutustutaan teatterissa toimimiseen erilaisten pelien, leikkien ja tarinankerronnan kautta. Käytetään tarinoita ja satuja välineenä tutustua teatterin tekemiseen. Tutkitaan tarinankertojan ja roolihahmon erilasia rooleja. Keskitytään työskentelemään ryhmänä yhteisten tavoitteiden toteutumiseksi. Kevätfestareilla voidaan esittää lyhyt tarina.

Arviointi

Arviointi suoritetaan ryhmäarviointina, positiivisen palautteenannon keinoin. Lue lisää arvioinnista kohdassa 5.

TUTUSTUMINEN TEATTERIIN vsk 1 (48 h)

Tavoitteet

  • Tutustuminen teatteriin ilmaisu- ja taidemuotona
  • Ryhmäytyminen ja ryhmätyöskentelyn kunnioittaminen
  • Keskittymiskyvyn kehittyminen
  • Kuvitteellisena roolihenkilönä toimiminen.

Sisältö

Tutustutaan teatterin tekemiseen erilaisten pelien, leikkien, tarinankerronnan ja äänimaisemien kautta. Harjoitellaan roolihenkilön rakentamista ja roolihenkilönä toimimista ryhmässä. Opintokokonaisuuden aikana valmistetaan mininäytelmä puuro- tai kevätjuhlaan. Mininäytelmää tehdessä oppilaalle esitellään lyhyesti esityksen valmistuksen eri vaiheet. Mininäytelmän painopiste on roolin rakentamisen harjoittelussa.

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään huomiot oppilaan ryhmätyötaitoihin ja keskittymiskykyyn.

Arviointi suoritetaan ryhmäarviointina, positiivisen palautteenannon keinoin. Lue lisää arvioinnista kohdassa 5.

Oppimispäiväkirja

Harjoitellaan itsereflektiota, joka toisen oppitunnin päätteeksi. Opettaja esittää kysymyksen liittyen päivän teemaan ja oppilaan omaan suoriutumiseen oppitunnista. Vastaukset annetaan ryhmän kesken, jolloin opettaja voi opettaa itsereflektion taitoja samalla koko ryhmälle.

HEITTÄYTYMINEN TARINAAN vsk 2 (52 h)

Tavoitteet

  • Heittäytymisen, kontaktin ja vuorovaikutuksen harjoitteleminen
  • Tarinan rakenteen hahmottaminen
  • Omien ja muiden ideoiden kunnioittaminen
  • Ryhmän sisäisen luottamuksen kasvaminen

Sisältö

Tutustutaan omaan kehon kieleen, opitaan improvisaation perussäännöt, hahmotellaan tarinan rakenne(alku-keskikohta-loppu), miksi tarinaan tarvitaan ristiriita ja miten roolihenkilöt toimivat. Lukuvuoden päätteeksi voidaan valmistaa pienimuotoinen esitys omaisille.

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota oppilaan kykyyn hahmottaa tarinan kulku ja ryhmätyötaitoihin. Arviointi suoritetaan ryhmäarviointina, positiivisen palautteenannon keinoin.

Oppimispäiväkirja

Harjoitellaan itsereflektiota, joka toisen oppitunnin päätteeksi. Opettaja esittää kaksi kysymystä liittyen päivän teemaan ja oppilaan omaan suoriutumiseen oppitunnista. Oppimispäiväkirjakysymysten vastaukset kuvataan ja tallennetaan opettajan tabletille/opettajien pilvipalveluun.

TEATTERIN OSA-ALUEET/ROOLI vsk 3 (68 h)

ROOLI 4 KK

Tavoitteet

  • Roolihenkilön merkityksen ymmärtäminen tarinan kokonaisuuden kannalta
  • Roolin ylläpitäminen
  • Esityksen hahmottaminen vuorovaikutukseksi yleisön kanssa

Sisältö

Tutkitaan ja kokeillaan roolihenkilöiden, tavoitteita, taktiikoita ja toimintaa erilaisissa

improvisoiduissa tilanteissa, tarinoissa tai näytelmäteksteissä. Valmistetaan enintään 30 min. esitys, jota esitetään vähintään kaksi kertaa. Esitykseen valitaan yksi yllä olevista työalueista ja tutustutaan siihen tarkemmin esityksen tekovaiheessa.

TEATTERIN ERI OSA-ALUEET 4 KK

Tavoitteet

  • Esityksen osa-alueisiin ja niiden työntekijöiden työhön tutustuminen
  • Tilan, lavastuksen, valaistuksen, puvustuksen ja äänimaailman merkityksen oivaltaminen esityksen osatekijöinä.

Sisältö

Tutustutaan esityksen tekijöiden työalueisiin: valo- ja äänisuunnitteluun, puvustukseen, lavastukseen, tarpeistonvalmistukseen, ym. Seurataan järjestäjän työtä valitusta osa-alueesta ja osallistutaan jonkin pienen kokonaisuuden valmistukseen osana opetuskokonaisuutta.

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota ryhmätyöskentelyn vastuunkantoon ja roolinrakennustyön laajuuteen. Arviointi suoritetaan ryhmäarviointina, positiivisen palautteenannon keinoin.

Oppimispäiväkirja

Harjoitellaan itsereflektiota jokaisen oppitunnin päätteeksi. Opettaja esittää useamman apukysymyksen liittyen päivän teemaan ja oppilaan omaan suoriutumiseen oppitunnista. Oppimispäiväkirjakysymysten vastaukset kuvataan ja tallennetaan opettajan tabletille/opettajien pilvipalveluun tai tehdään kirjallisesti.

NÄYTTELIJÄNTYÖ vsk 4 (68 h)

Tavoitteet

  • Roolityön syventäminen käytännössä
  • Oman työskentelyn hahmottuminen osaksi kokonaisuutta
  • Erilaisten ilmaisutyylien kokeilu

Sisältö

Valmistetaan isompi tekstilähtöinen esitys ohjaajan johdolla. Perehdytään roolinrakennustyön prosessiin yhdessä ryhmän kanssa.

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota oppilaan itseilmaisuun ja kykyyn hahmottaa roolinrakennuksen perusteet käytännössä. Arvioidaan myös oppilaan kykyä hahmottaa oma toiminta osana isompaa kokonaisuutta. Arviointi suoritetaan ryhmäarviointina, positiivisen palautteenannon keinoin.

Oppimispäiväkirja

Harjoitellaan itsereflektiota jokaisen oppitunnin päätteeksi. Oppilaat pitävät videopäiväkirjaa tai kirjoittavat oppimispäiväkirjaa roolinrakennuksen tueksi. Tarvittaessa opettaja auttaa muodostamalla apukysymyksiä. Oppilas suorittaa itsearviointia oppimispäiväkirjaansa opetusjakson ajan. Opetusjakson lopulla ne käydään läpi opettajan kanssa, tai ryhmässä, kuitenkin niin, ettei oppilaan tarvitse jakaa kuin itse valitsemansa kohokohdat.

DRAMATURGIA vsk 5 (72 h)

Tavoitteet

  • Juonen ja tarinan käsitteiden ymmärtäminen
  • Esityksen analysoinnin harjoitteleminen

Sisältö

Tutkitaan dramaturgiaa ja esityksen valmistamista omien aiheiden ja tarinoiden pohjalta.  Valmistetaan näiden aiheiden ja tarinoiden pohjalta esitys.

Vieraillaan ammattiteatterissa ja käydään katsomassa ainakin yksi teatteriesitys. Analysoidaan esitys, kannustetaan oppilasta itsenäiseen arviointiin.

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota dramaturgisen kaaren hahmottumiseen ja esityksen analysointitaitoihin.

Arviointi suoritetaan ryhmäarviointina, positiivisen palautteenannon keinoin. Tämän lisäksi jokainen oppilas saa esityksen jälkeen ohjaajalta henkilökohtaisen palautteen.

Oppimispäiväkirja

Harjoitellaan itsereflektiota itsenäisesti jokaisen oppitunnin päätteeksi. Oppilaat pitävät videopäiväkirjaa tai kirjoittavat oppimispäiväkirjaa roolinrakennuksen tueksi. Oppilas suorittaa itsearviointia oppimispäiväkirjaansa opetusjakson ajan. Opetusjakson lopuksi ne käydään läpi opettajan kanssa, tai ryhmässä, kuitenkin niin, ettei oppilaan tarvitse jakaa kuin itse valitsemansa kohokohdat.

OHJAAJANTYÖ/FYYSINEN TEATTERI vsk 6 (113h)

OHJAAJANTYÖ 4 KK

Tavoitteet

  • ymmärtää miten ohjaaja lähestyy esityksen aihetta ja konkretisoi sen näkyväksi
  • harjoitella ohjaajan ja näyttelijän välistä vuorovaikutusta
  • tehdä ohjaajan ennakkotyöt esityksen harjoittamista varten
  • harjoittaa esitys

Sisältö

Tutustutaan ohjaajantyöhön. Oppilaat ohjaavat pienryhmissä kohtauksia omista aiheista tai valmiista näytelmistä. Oppilaat arvioivat ja analysoivat toinen toistensa tavoitteita ja niiden toteutumista. Valmistetaan pienet demot.

FYYSINEN TEATTERI 4KK

Tavoitteet

  • oppia oman kehon hallintaa

Sisältö

Tutustutaan omaan kehoon näyttelijän työvälineenä, laajennetaan fyysistä ilmaisua ja harjoitellaan äänen käytön perusteet. Valmistetaan demo, jonka painopiste on fyysisessä ilmaisussa.

Pidetään oppimispäiväkirjaa.

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota työskentelyn itsenäisyyteen ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutumiseen sekä fyysisen teatterin jaksolla oppilaiden paneutumiseen ja kiinnostukseen omien fyysisten valmiuksiensa harjoittamiseen. Oppimispäiväkirja on osa arviointia.

Oppilaat arvioivat yhdessä opettajan kanssa lukuvuodelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista niin yksittäisen oppilaan, ryhmän kuin opettajan kannalta. Keskustelu joko pienryhmissä ja henkilökohtaisesti opettajan kanssa oppilaiden oppimispäiväkirjojen pohjalta.

Oppimispäiväkirja

Oppilaat pitävät itsenäisesti oppimispäiväkirjaa oman oppimisen tukena. Pääpaino oppimispäiväkirjalla on löytää oppilasta henkilökohtaisesti kiinnostavia tapoja tehdä teatteria. Oppilas päättää itse missä muodossa oppimispäiväkirjaa toteuttaa.

ESITYSKOKONAISUUS vsk 7 (113h)

Tavoitteet

  • Opittujen tietojen ja taitojen yhdistäminen
  • Näyttelijäntyössä erityisesti itsenäinen roolinrakentaminen

Sisältö

Opiskelijat toteuttavat esityksen, jossa he käyttävät mahdollisimman laaja-alaisesti opinnoissa saavuttamiaan taitoja. Oppilas voi myös suorittaa opintokokonaisuuden valitsemallaan teatterin osa-alueella.

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota oppilaan oman taidekäsityksen muotoutumiseen.

Ryhmä saa sanallisen arvioivan palautteen ja yksittäinen oppilas saa kirjallisen tai suullisen palautteen ohjaajalta. Mikäli käytetään ulkopuolisia arvioijia, löytyy ulkopuolisen arvioijan ohjeistus liitetiedostoista.

Oppimispäiväkirja

Oppilaat pitävät valitsemallaan tavalla oppimispäiväkirjaa, joka on osa opintokokonaisuuden arviointia.

ROOLI JA TARINA vsk B 1 (100 h)

Tavoitteet

  • Tutustuminen teatteriin ilmaisu- ja taidemuotona
  • Ryhmäytyminen ja ryhmätyöskentelyn kunnioittaminen
  • Keskittymiskyvyn kehittyminen
  • Kuvitteellisena roolihenkilönä toimiminen.
  • Heittäytymisen, kontaktin ja vuorovaikutuksen harjoitteleminen
  • Tarinan rakenteen hahmottaminen
  • Omien ja muiden ideoiden kunnioittaminen

Sisältö

Tutustutaan teatterin tekemiseen erilaisten pelien, leikkien, tarinankerronnan ja äänimaisemien kautta. Harjoitellaan roolihenkilön rakentamista ja roolihenkilönä toimimista ryhmässä. Tutustutaan omaan kehon kieleen, opitaan improvisaation perussäännöt, hahmotellaan tarinan rakenne(alku-keskikohta-loppu), miksi tarinaan tarvitaan ristiriita ja miten roolihenkilöt toimivat.  Opintokokonaisuuden aikana valmistetaan mininäytelmä puuro- tai kevätjuhlaan. Mininäytelmää tehdessä oppilaalle esitellään lyhyesti esityksen valmistuksen eri vaiheet. Mininäytelmän painopiste on roolin rakentamisen harjoittelussa ja tarinan rakenteen hahmottamisessa.

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota oppilaan ryhmätyötaitoihin. Arviointi suoritetaan ryhmäarviointina, positiivisen palautteenannon keinoin.

Oppimispäiväkirja

Harjoitellaan itsereflektiota jokaisen oppitunnin päätteeksi. Opettaja esittää kysymyksen liittyen päivän teemaan ja oppilaan omaan suoriutumiseen oppitunnista. Oppilas kirjoittaa tai piirtää vastauksen oppimispäiväkirjaan, joka palautetaan tunnin päätteeksi opettajalle.

LAAJENNETTU NÄYTTELIJÄNTYÖ /TEATTERIN OSA-ALUEET vsk B2 (101 h)

LAAAJENNETTU NÄYTTELIJÄNTYÖ 4KK

Tavoitteet

  • Roolihenkilön merkityksen ymmärtäminen tarinan kokonaisuuden kannalta
  • Roolin ylläpitäminen
  • Esityksen hahmottaminen vuorovaikutukseksi yleisön kanssa
  • Juonen ja tarinan käsitteiden ymmärtäminen

Sisältö

Tutkitaan ja kokeillaan roolihenkilöiden, tavoitteita, taktiikoita ja toimintaa erilaisissa tilanteissa, tarinoissa tai näytelmäteksteissä.

TEATTERIN OSA-ALUEET 4KK

Tavoitteet

  • Esityksen osatekijöiden työhön tutustuminen

Sisältö

Tutustutaan esityksen tekijöiden työalueisiin: valo- ja äänisuunnitteluun, puvustukseen, lavastukseen, tarpeistonvalmistukseen, ym. Seurataan järjestäjän työtä valitusta osa-alueesta ja osallistutaan jonkin esityskokonaisuuden valmistukseen osana opetuskokonaisuutta.

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota ryhmätyöskentelyn vastuunkantoon ja roolinrakennustyön laajuuteen. Arviointi suoritetaan ryhmäarviointina, positiivisen palautteenannon keinoin. Arviointi suoritetaan ryhmäarviointina, positiivisen palautteenannon keinoin. Tämän lisäksi jokainen oppilas saa esityksen valmistamisen jälkeen ohjaajalta henkilökohtaisen palautteen.

Oppimispäiväkirja

Harjoitellaan itsereflektiota jokaisen oppitunnin päätteeksi. Opettaja esittää kaksi kysymystä liittyen päivän teemaan ja oppilaan omaan suoriutumiseen oppitunnista. Oppilas kirjoittaa vastauksen oppimispäiväkirjaansa. Halutessaan oppilas voi pitää päiväkirjaa myös digitaalisessa muodossa omalla laitteellaan.

LAAJENNETTU DRAMATURGIA vsk B3 (113h)

Tavoitteet

  • Oman käsikirjoituksen luominen
  • Juonen ja tarinan käsitteiden ymmärtäminen
  • Tilan, lavastuksen, valaistuksen, puvustuksen ja äänimaailman merkityksen oivaltaminen esityksen osatekijöinä
  • Esityksen analysoinnin harjoitteleminen

Sisältö

Tutkitaan dramaturgiaa ja esityksen valmistamista omien aiheiden ja tarinoiden pohjalta.  Valmistetaan näiden aiheiden ja tarinoiden pohjalta lyhyt esitys. Esitykseen valitaan yksi yllä olevista osatekijöistä ja tutustutaan siihen tarkemmin esityksen tekovaiheessa.

Vieraillaan ammattiteatterissa ja käydään katsomassa ainakin yksi teatteriesitys. Analysoidaan esitys.

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota ryhmätyöskentelyn vastuunkantoon ja roolinrakennustyön laajuuteen. Arviointi suoritetaan ryhmäarviointina, positiivisen palautteenannon keinoin. Arviointi suoritetaan ryhmäarviointina, positiivisen palautteenannon keinoin. Tämän lisäksi jokainen oppilas saa esityksen valmistamisen jälkeen ohjaajalta henkilökohtaisen palautteen

Oppimispäiväkirja

Harjoitellaan itsereflektiota jokaisen oppitunnin päätteeksi. Pyritään siihen, että opiskelija osaisi itse esittää reflektoivia kysymyksiä omasta oppimisestaan ja päivän teemasta. Oppilas suorittaa itsearviointia kirjallisesti oppimispäiväkirjaansa tai digitaalisesti, valintansa mukaan, koko opetusjakson ajan. Opetusjakson lopulla ne käydään läpi opettajan kanssa, tai ryhmässä, kuitenkin niin, ettei oppilaan tarvitse jakaa kuin itse valitsemansa kohokohdat

TEATTERIHISTORIA vsk 8 (120 h)

Tavoitteet

  • Teatterihistoria osana kehittyvää nykyteatteria
  • Keskeisimpiin näytelmäkirjallisuuden klassikoihin tutustuminen

Sisältö

Oppilaat saavat länsimaisen teatterihistorian opetusta ja tutustuvat tätä kautta keskeisiin teatterialan vaikuttajiin, sekä klassikkoesityksiin. Oppilaat tutustuvat valitsemaansa teatterihistorian osa-alueeseen, tai klassikkoon ja tekevät siitä sovituksen näyttämölle ajan henkeä kunnioittaen. Pidetään oppimispäiväkirjaa.

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota oppilaan kykyä omaksua annettua tietoa tavoitteena rakentaa omaa käyttöteoriaa.

Palautteen muotona on opettajan ohjaama ryhmäarviointi sekä henkilökohtainen palaute.

Oppimispäiväkirja

Oppilas kirjoittaa oppimispäiväkirjaa itsenäisesti harjoitusajan ulkopuolella valitsemallaan tavalla. Oppimispäiväkirja on osa vuosikurssin arviointia.

VALINNAISET vsk 9 (120 h) 2 JAKSOA

Tavoitteet

  • Valittujen teatterin osa-alueiden tutkiminen

Sisältö

Oppilaat valitsevat tarjolla olevista valinnaisaineista kaksi vaihtoehtoa, joihin keskittyvät vuoden aikana. Vaihtoehtoina mm. Improvisaatio, klovneria, naamioteatteri, komedia, skenografia, visualisointi, ym. Valituista aineista valmistetaan demot, jotka arvioidaan.

Arviointi

Demot arvioidaan ryhmäläisten ja ammattilaisen keskustelussa, lisäksi opettaja antaa henkilökohtaisen palautteen. Oppimispäiväkirja on osa arviointia.

Oppimispäiväkirja

Oppilas kirjoittaa oppimispäiväkirjaa itsenäisesti harjoitusajan ulkopuolella valitsemallaan tavalla. Oppimispäiväkirja on osa vuosikurssin arviointia.

VALINNAISET vsk 10 (120 h) KLASSIKKO VAI NYKÄRI

Tavoitteet

  • syventää taitojaan valitsemallaan osa-alueella
  • tutustua klassikkonäytelmän ja nykynäytelmän eroavaisuuksiin

Sisältö

Opiskelijat valitsevat kahdesta valinnaisaineesta klassikkonäytelmä-vuosikurssin tai nykynäytelmä-vuosikurssin. Oppilaat toteuttavat valintansa mukaisen esityksen, jossa he käyttävät mahdollisimman laaja-alaisesti opinnoissa saavuttamiaan taitoja. Teatteriesityksen ideointi, suunnittelu ja toteutus tehdään ryhmässä siten, että kukin oppilas pääsee toteuttamaan itselleen mielenkiintoiseksi katsomaansa teatterin osa-aluetta.

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota omaan taidekäsitykseen ja kykyyn reflektoida omaa oppimistaan ja omia taitoja.

Oppilaat kirjoittavat esityksestä kirjallisen arvion, lisäksi opettaja antaa henkilökohtaisen palautteen oppilaille joko suullisesti tai kirjallisesti.

Oppimispäiväkirja

Oppilas kirjoittaa oppimispäiväkirjaa itsenäisesti harjoitusajan ulkopuolella valitsemallaan tavalla. Oppimispäiväkirjaan tulee sisällyttää pohdintaa klassisen ja nykydramaturgian eroista. Oppimispäiväkirja on osa vuosikurssin arviointia.

TEATTERITAIDE OSANA YHTEISKUNTAA vsk 11 (150 h)

Tavoitteet

  • Harjoittaa ja löytää oma persoonallinen tapa ilmaista esityksen keinoin itselle tärkeätä teemaa tai aihealuetta
  • käyttää omia kokemuksia taiteellisen työn lähtökohtana
  • kannustaa oppilasta havainnoimaan teatteria ja teatteritaidetta osana omaa elämää ja yhteiskunnallisena ilmiönä
  • ohjata oppilasta analysoimaan kriittisesti kokemaansa ja näkemäänsä, myös yhteiskunnallisuuden ja osallisuuden näkökulmasta

Sisältö

Valmistetaan kokoillan esitys oppilaiden omien kiinnostuksen kohteiden pohjalta.

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota kykyyn artikuloida omaa taidekäsitystään ja ryhmätyötaitoihin.

Oppilaat kirjoittavat esityksestä kirjallisen arvion, lisäksi opettaja antaa henkilökohtaisen palautteen oppilaille joko suullisesti tai kirjallisesti.

Oppimispäiväkirja

Oppilas kirjoittaa oppimispäiväkirjaa itsenäisesti harjoitusajan ulkopuolella valitsemallaan tavalla. Oppimispäiväkirjaan tulee sisällyttää pohdintaa oman taidekäsityksen jakamisesta muiden ryhmäläisten kanssa. Oppimispäiväkirja on osa vuosikurssin arviointia.

PÄÄTTÖTYÖ vsk 12 (250 h)

Tavoitteet

  • Kyky persoonalliseen taiteellisen työskentelyyn
  • Itsenäisen taiteellisen prosessin hallitseminen
  • Oppilas pystyy saavuttamaan asettamiaan taiteellisia tavoitteita

Sisältö

Opiskelijat toteuttavat syventävien opintojen päätteeksi esityksen ja tekevät

siitä kirjallisen raportin, jossa arvioivat työskentelyprosessia ja omaa osaamistaan.

Arviointi

Opiskelija saa kahden arvioitsijan laatiman kirjallisen kuvauksen

päättötyöstään ja osaamisestaan syventävissä opinnoissa. Lisäksi oppilas saa opettajalta ja ulkopuoliselta arvioijalta henkilökohtaisen palautteen.

Oppimispäiväkirja

Oppilas kirjoittaa oppimispäiväkirjaa itsenäisesti harjoitusajan ulkopuolella valitsemallaan tavalla. Oppimispäiväkirjaan tulee kuvailla laajasti omaa taidekäsitystä ja sitä, miten se näkyy lopputyössä. Oppimispäiväkirja on osa arviointia.

4.3.Harrastajaohjaajat

Ohjauksesta kiinnostuneet Riihimäen Nuorisoteatterin jäsenet voivat toimia apuohjaajina ammattiohjaajien ryhmissä. Apuohjaajille järjestetään aloituskoulutus ohjaamisen perusteista ennen ohjaajaksi hyväksymistä.

5.OPETUKSEN ARVIOINTI

Arviointi kulkee osana opetusta koko taiteen perusopetuksen ajan. Arvioinnin ensisijaisena tehtävänä on tuke oppilaan edistymistä opinnoissa. Riihimäen Nuorisoteatterissa pyritään siihen, että arviointi näkyy jatkuvana vuorovaikutuksena oppilaan, ryhmän ja opettajan välillä, niin että myös oppilaan oma kyky arvioida omaa ja muiden toimintaa kehittyy. Arvioinnin tehtävänä on ohjata oppilaan oppimista, tukea hänen edistymistään opinnoissa ja kehittää hänen edellytyksiään itsearviointiin. Palautteella ohjataan oppilasta omien tavoitteiden suuntaiseen opiskeluun sekä oman oppimisprosessin ymmärtämiseen. Oppilaan työskentelyä arvioidaan monipuolisesti. Arviointi on oppimiseen kannustavaa, oikeudenmukaista ja eettisesti kestävää. Riihimäen Nuorisoteatteri on positiivisen pedagogiikan koulu, mikä näkyy erityisesti arvioinnissa.

5.1.Arvioinnin muodoista tiedottaminen

Oppilaan arvioinnista ja sen eri muodoista tulee tiedottaa niin oppilaille kuin huoltajallekin opintojen alussa, sekä säännöllisesti aina lukuvuoden alussa.  Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa ja auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan.

5.2.Opettajan antama palaute työskentelystä ja käyttäytymisestä

Opettajan antaa oppilaalle palautetta, miten tämä on suoriutunut annetuista tehtävistä, miten osallistuu opetukseen ja miten käyttäytyy erilaisissa tilanteissa. Mikäli opettaja antaa oppilaille suullista palautetta kaikkien kuullen, sen tulee ehdottomasti olla myönteistä. Mahdollinen kielteinen palaute tulee antaa oppilaalle kahden kesken.  Opettaja antaa aina kunkin harjoitteen jälkeen lyhyen suullisen palautteen koko ryhmälle.

Opettajan on myös toivottavaa tarkkailla omaa kehon kieltään ja intonaatiotaan suullista palautetta antaessaan. Oppilaat vaistoavat ja ymmärtävät helposti, jos edellä mainittu on negatiivista tai ironista.

5.3.Vertaisarviointi

Kun harjoituksissa on avoin ja myönteinen ilmapiiri, niin oppilastoverit voivat antaa vertaispalautetta toisilleen. Vertaisarviointi voi olla suullista tai kirjallista.

Vertaispalautteen antamista tulee opettaa, harjoitella ja ohjata. Oppilaita ohjataan antamaan myönteistä sekä rakentavaa palautetta kaverille.

Hyvänä harjoittelun muotona on opettajan antama esimerkki, kuinka hän painottaa aina oppilaan myönteisiä puolia. Yhdessä ja yleisesti voidaan pohtia myös kehittämiskohteita.

5.4.Ryhmäarviointi itsearviointitaitojen harjoittajana

Ryhmäarviointi voi olla suullista tai kirjallista. Ryhmäarviointia voidaan suorittaa ryhmätöiden ja projektien jälkeen: miten onnistuimme, miten ryhmämme toimi, mitä opimme, miten työskentelymme sujui, mikä ei sujunut ja miksi, mitä pitäisi tehdä seuraavalla kerralla toisin jne.

Parityön arviointia voidaan harjoitella samalla tavalla kuin ryhmäarviointia. Työpari voi antaa myös toisilleen vertaisarviointia.

5.5.Itsearviointi oppilaan itsetuntemuksen ja myönteisen minäkuvan tukijana

Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii tiedostamaan omaa oppimistaan ja oppimiselle asetettuja tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan. Tämä edellyttää säännöllisen palautteen antamista oppilaalle hänen työskentelystään.

Ensimmäisissä opintokokonaisuuksissa oppilaan itsearviointi on enemmänkin oppilaan tuntemuksia ja kokemuksia siitä, mitkä asiat harjoituksissa ovat mukavia ja helppoja, mitkä tuntuvat hankalilta ja onko asioita, mitkä huolestuttavat häntä. Tähän menetelmään sopii hyvin erilaisten kuvien käyttäminen apuna. Oppilas kertoo kuvien avulla harjoituksista ja siihen liittyvistä kokemuksista.

5.6.Oppimispäiväkirjaohje

Oppilaalla on opintokokonaisuuksissa käytössään oppimispäiväkirja, mihin kirjataan oman työn suunnitelmat ja harjoitusmuistiinpanot.

Oppimispäiväkirja on

  • oman oppimisen arvioinnin ja kehittämisen väline
  • oman kokemusmaailmaan kuvaaja, oman persoonallisen kasvun tukija
  • oppimisen heikkouksien ja vahvuuksien tunnistaja
  • jatkuvan arvioinnin tukija ja ideoiden tallentaja
  • oman oppimisen peilaaja, rohkaisija ja motivoija
  • itseohjautuvuuden kehittäjä
  • käsitteiden ja teorioiden selkiyttäjä.
Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen

Päiväkirjassa oppilas arvioi systemaattisesti, mitä on tai ei ole oppinut, missä kohtaa projektissa mennään nyt (yleisesti ja yksilön tasolla) ja mitä on vielä edessä. Oppimispäiväkirjan avulla voi prosessinomaisesti tarkastella omia tapoja ja -tottumuksia. Miettimällä ja kirjoittamalla konkreettisesti ylös, mitä harjoituksissa tapahtui, miten kehittyy, miten roolityöskentely/ohjaajantyö etenee, saa mahdollisuuden oman taiteilijuuden kehittämiseen.

Oppimispäiväkirja toimii palautekeskustelujen pohjana.

Vinkkejä oppimispäiväkirjan pitämiseen

Aloita oppimispäiväkirjan kirjoittaminen. Voit pitää perinteistä, käsinkirjoitettua päiväkirjaa

tai tehdä esim. videopäiväkirjaa. Tärkeintä ei ole muoto vaan sisältö. Ohessa vinkkejä

asioista, joita voit valintasi mukaan käsitellä.

Kuinka pääsen alkuun?

Pidä oppimispäiväkirjaa säännöllisesti ja opettele pukemaan ajatuksiasi sanalliseen muotoon esim.

Mitä tein tänään ja miltä se tuntui?

Mistä pidin? Miksi?

Mikä tuntui hankalalta? Miksi? Miten ratkaisin asian?

Opintojen alussa

Mitä minä jo osaan? Minkälainen taiteilija minä olen?

Miten toimin ryhmässä, mikä on minun paikkani?

Mihin tämä teos sijoittuu teatterikentällä?

Mitä olen tekemässä? Mitä haluan sanoa?

Mitä haluaisin oppia?

Miltä proggis tuntuu? Mitä se vaatii minulta?

Opintojen aikana

Millaisia työskentelytapoja minulla on?

Osaatko reflektoida tekemistäsi kirjoittaessasi?

Löydänkö yhteyksiä aiempiin tietoihini, kokemuksiin?

Pyrinkö hahmottamaan suurempia kokonaisuuksia, joihin asia liittyy?

Tulisiko minun pyrkiä muuttamaan toimintatapojani? Miksi ja millaiseen suuntaan?

Mitä opin tänään?

Jäikö joku epäselväksi? Miksi? Miten selvitän tilanteen?

Missä asiassa tarvitsen vielä ohjaajan tukea ja ohjausta?

Opintojen päätyttyä

Muutinko toimintatapojani? Jos muutin, niin miten?

Miten saavutin alussa asettamani tavoitteet ja toiveet?

Mitä opin?

Mitä kehittämisalueita minulla on?

Millainen taiteilija minä olen?

Oppimispäiväkirjaa käytetään arviointikeskusteluissa arvioinnin välineenä.

5.7.Arviointikeskustelu oppilaan kanssa

Arviointikeskustelun tavoitteena on antaa tietoa oppilaan saavuttamista oppimistavoitteista ja edistymisestä sekä asettaa tavoitteita tulevalle työskentelylle. Arviointikeskustelun tarkoitus on kuulla oppilaan omia näkemyksiä. Oppilaan vahvuuksia ja kehittymisen alueita voidaan pohtia yhdessä. Arviointikeskustelun pohjana on hyvä olla oppilaan oma oppimispäiväkirja.

Keskustelun tulisi olla avointa ja luottamuksellista, missä oppilaan ei tarvitse ennakoida, mitä opettaja odottaa.  Reilu ja oikeudenmukainen palaute tukee oppilaan oppimista ja edistymistä.

Arviointikeskusteluun tulee valmistautua huolellisesti etukäteen. Keskustelulle tulee varata riittävästi aikaa.

Palautekeskustelun aluksi oppilaalle tehdään selväksi mihin keskustelussa pyritään ja mikäli kyseessä on lopputyön arviointikeskustelu, oppilaalle selvitetään, miten arvosana muodostuu.

Lopputyön kokonaisarvosana muodostuu seuraavista elementeistä:

  • Prosessi (sisältyy ohjaavan opettajan kanssa käydyt keskustelut) 40 %
  • Valmis esitys 30 %
  • Oppimispäiväkirja 20 %
  • Palautekeskustelu 10 %

Keskustellaan oppimispäiväkirjasta ja prosessista nousevista teemoista.

Arviointikeskustelun aiheet ja kysymykset:

  • Miltä projekti vaikuttaa nyt, kun katsot taaksepäin esitystä ja prosessia?
  • Tavoitteesi ja miten ne toteutuivat?
  • Onnistumisen kokemus? Perustelut?
  • Mitä opit?
  • Miten opit?
  • Minkälaista oli toimia tässä ryhmässä? Oma rooli?
  • Vahvuusalueesi?
  • Kehittämisalueesi?
  • Miten kuvailisit itseäsi taiteilijana?
  • Minkälaista oli kirjoittaa päiväkirjaa?
  • Oma arvio/arvosana kokonaisuudesta ja omasta osuudesta siinä?

5.8.Todistukset

Oppilas saa joka vuosi kirjallisen arvion opinnoistaan erillisenä todistuksena.

Perusopintojen päättyessä oppilas saa todistuksen suoritetuista perusopinnoista. Siinä annetaan sanallinen arvio oppilaan edistymisestä ja osaamisen kehittymisestä perusopintojen aikana. Sanallisessa arvioinnissa painotetaan oppilaan oppimisen vahvuuksia suhteessa perusopinnoille asetettuihin tavoitteisiin.

Syventävien opintojen päättötodistukseen merkitään sanallinen arvio oppilaan suorittamasta laajasta oppimäärästä. Sanallinen arvio kuvaa oppilaan edistymistä ja hänen saavuttamaansa osaamista suhteessa syventävien opintojen tavoitteisiin. Sanallisessa arviossa painotetaan oppilaan oppimisen ja osaamisen vahvuuksia. Syventävien opintojen päättötyöstä oppilas saa todistuksen ja kirjallisen arvioinnin osaamisestaan kahdelta arvioitsijalta.

Opintojen päättötodistukseen vaaditaan opetussuunnitelman mukaisen tuntimäärän suorittaminen sekä päättötyön tekeminen

Lisäksi voidaan antaa osallistumistodistus/opintorekisteriote pyydettäessä.

Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän perusopintojen todistus

Oppilaalle annetaan teatteritaiteen perusopetuksen laajan oppimäärän perusopintojen    todistus sen jälkeen, kun hän on suorittanut laajaan oppimäärään sisältyvät perusopinnot.

Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän perusopintojen todistuksen tulee sisältää seuraavat asiat:

  • todistuksen nimi
  • koulutuksen järjestäjän nimi
  • oppilaitoksen nimi ja taiteenala
  • oppilaan nimi ja henkilötunnus
  • opiskeluaika vuosina
  • oppilaan suorittamat laajan oppimäärän perusopinnot − kunkin opintokokonaisuuden nimi ja laajuus
  • sanallinen arvio oppilaan suorittamista taiteenalan laajan oppimäärän perusopinnoista
  • rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima
  • kunnan omalla päätöksellään järjestämässä taiteen perusopetuksessa todistukseen merkitään taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman hyväksymispäivämäärä
  • merkintä, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen päättämien taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2017 mukaisesti.

Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän perusopintojen todistus voi sisältää liitteitä.

Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän päättötodistus

Oppilaalle annetaan teatterialan taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän päättötodistus sen jälkeen, kun hän on suorittanut laajaan oppimäärään sisältyvät perusopinnot ja syventävät opinnot.

Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän päättötodistuksen tulee sisältää seuraavat asiat:

  • todistuksen nimi
  • koulutuksen järjestäjän nimi
  • oppilaitoksen nimi
  • taiteenala
  • oppilaan nimi ja henkilötunnus
  • opiskeluaika vuosina
  • oppilaan suorittamat laajan oppimäärän perusopinnot − kunkin opintokokonaisuuden nimi ja laajuus
  • oppilaan suorittamat laajan oppimäärän syventävät opinnot − kunkin opintokokonaisuuden nimi ja laajuus − syventäviin opintoihin sisältyvän laajan oppimäärän lopputyön aihe
  • sanallinen arvio oppilaan suorittamasta taiteenalan laajasta oppimäärästä
  • rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima
  • kunnan omalla päätöksellään järjestämässä taiteen perusopetuksessa todistukseen merkitään taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman hyväksymispäivämäärä
  • merkintä, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen päättämien taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2017 mukaisesti.

Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän päättötodistus voi sisältää liitteitä.

5.9.Huoltajien osallisuus

Vanhemmille järjestetään joka syksy vanhempainilta, jossa keskustellaan opetussuunnitelmasta ja alkavasta lukuvuodesta. Vanhemmat pääsevät vähintään kerran vuodessa seuraamaan avoimia harjoituksia, jossa ohjaaja valmistautuu esittelemään lukuvuoden suunnitelmia vanhemmille. Vanhemmat voivat osallistua Nuorisoteatterin toimintaan vanhempainyhdistyksen kautta, joka toimii Nuorisoteatterin tapahtumissa voimavarojensa mukaan apuna. Vanhemmat ja oppilaat saavat n. kerran kuussa jäsentiedotteen, jossa kerrotaan Nuorisoteatterin lukuvuoden etenemisestä.

6.KOULUN SISÄINEN ARVIOINTI

6.1.Koulun jatkuva kehitys

Arviointi on koulun kehittämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.  Arvioinnin tehtävänä on tukea koulun kehitystä ja parantaa oppimisen edellytyksiä.

Riihimäen Nuorisoteatterissa arviointi toteutetaan kuukausittain järjestettävissä työntekijöiden kokouksissa. Tämän lisäksi jokaisen lukuvuoden lopussa pidetään työntekijöiden suunnittelu- ja kehittämispäivä, jolloin keskustellaan opettajien kehitysehdotuksista. Vuosittain tehdään oppilaskysely, jonka täyttävät sekä vanhemmat, että oppilas itse. Kyselyn avulla pyritään kehittämään sekä opetussuunnitelmaa, että Nuorisoteatterin kommunikaatiota vanhempien suuntaan.

Lisäksi rehtori pitää kaikille työntekijöille kehityskeskustelun, jossa yhtenä tavoitteena on kehittää koulun toimintaa. Lisäksi hallituksen puheenjohtaja pitää kehityskeskustelun rehtorille.

Kehitysehdotukset ja sisäiset arvioinnit on tarkoitettu Riihimäen Nuorisoteatterin hallituksen käyttöön.

6.2.Toiminnan laadun valvonta ja arviointi

Riihimäen Nuorisoteatteri toimittaa sivistyslautakunnalle tai erikseen sovitulle valvovalle elimelle vuosittain tilinpäätöksen, vuosikertomuksen, jossa mukana myös edellisen vuoden arviointi (toiminnalliset tavoitteet ja niiden toteutuminen) ja toimintasuunnitelman, jossa kuvataan seuraavan vuoden toiminnalliset tavoitteet ja kehittämistavoitteet.

Laadun mittareina ovat:

  • oppilaiden tyytyväisyys (näkyy pitkinä asiakkuuksina ja vähäisenä negatiivisen palautteen määränä).
  • opettajien pitämät tuntipäiväkirjat
  • esitykset
  • päättötyöt ja niistä annetut arvosanat
  • oppilaskyselyt
  • kehityskeskustelut opettajien kanssa
  • yhteistyöprojektit
  • laaja yhteistyöverkosto